31.1.2016

Projekti rasvaprosentti ja paino korkeammiksi

Satuin saamaan tilaisuuden ryhtyä valmennettavaksi. Kolmen kuukauden ilmainen kestävyysvalmennus alku- ja lopputesteineen liikunta-alan yliopisto-opiskelijoiden toteuttamana oli tarjous, josta ei varmasti helposti tule kieltäydyttyä, jos on yhtään kiinnostunut liikunnasta.

Niinpä perjantaina 29.1. tehtiin minulle hapenottotesti. Hapenottotestistä kerron kuitenkin ehkä joskus toiste. Ennen sitä kävin nimittäin mitattavana, punnittavana ja rasvaprosenttimittauksessa – ja järkytyin vähän. Ehkä paras jättää tarkat arvot kertomatta, mutta tiivistettynä:
  • painoindeksimääritelmien mukaan olen selvästi liian kevyt pituuteeni nähden
  • rasvaprosenttini voisi olla sopivampi kilpaurheilevalle mieshenkilölle

Minä suursyömäri, joka kauhistelen aina itsekseni, miten vähän ihmiset syövät, jos heidän ruokapäiväkirjojaan on uskominen. Ja minä sokerihiiri, jonka vatsassa on aina tilaa suklaalle ja jäätelölle. Miten tässä on muka näin käynyt?

Tiedän olevani siro ja hoikka, olen aina ollut ja olen aina tiennyt sen. Olen kuitenkin aina pitänyt ja pidän edelleen itseäni terveenä ja terveen näköisenä. Mistään ulkoisista merkeistä en olisi voinut ikinä arvata, että olisin suosituksia selvästi alemmissa rasvoissa. Liian alhainen rasvaprosenttihan voi aiheuttaa naisille esimerkiksi kuukautisten jäämisen pois, mutta omalla kohdallani ei ole ollut mitään tällaista, vaan kroppa on pelittänyt normaalisti ja hyvin. Yksilöllisiä eroja vai epätarkka menetelmä rasvaprosentin mittauksessa?

Minä tänään 31.1.2016. Takuuvarmasti huono kuvanlaatu ja mahdollisesti vähän hassu asento, mutta kaiketi riittävän selkeä havainnollistamaan, miltä näytän.

Perjantainen tulos mitattiin bioimpedanssimenetelmällä käsistä, mikä ei ota huomioon alavartalon rasvaa. Aiomme mitata rasvaprosenttini vielä uudestaan ihopoimumittauksella, joten tulos toivottavasti korjaantuu paremmaksi. Jos ei, eipä se auta kuin alkaa syödä tästä lähtien enemmän lisäten erityisesti hyvien rasvojen määrää ruokavaliossa. En halua elää kilpaurheilevan mieshenkilön rasvaprosenteissa, enkä suosittele samaa kenellekään muullekaan – jos ei satu olemaan kilpaurheileva mieshenkilö.

Yksi asia on kuitenkin varmaa:

Kestävyysliikuntaa harrastaessa on paljon hankalampaa saada tarpeeksi kuin liikaa energiaa.

1.1.2016

Mitäs sitä tänä vuonna?

Juuri kun päästiin haukottelemasta vuosikatsauksille, päätin aloittaa oman blogivuoteni vähintään yhtä kliseisesti: kirjoittamalla ylös tavoitteitani alkaneelle 365 vuorokauden jaksolle.

Liikunta

Olen ilmoittautunut kahteen juoksutapahtumaan. Mahdollisesti ne jäävät myös ainoiksi juoksutapahtumikseni, mutta ei se mitään, sunnuntaijuoksijana en jaksaisikaan jatkuvasti kiertää maita ja mantuja massalenkkien perässä.

1) Pullukka Run Kuopio 11.6.2016. Onpahan melko ärsyttävä nimi tapahtumalla, enkä ikinä voisi sanoa itseäni (enkä tarkemmin ajatellen ketään muutakaan) pullukaksi, mutta ilmottauduin silti, koska se on Kuopiossa ja reitti näytti kivalta. Juoksen puolimaratonin.

2) Kuopio Maraton 3.9.2016. Jo kolmatta kertaa ilmottauduin tähän tapahtumaan ja myös tällä kertaa juoksen puolikkaan. Sitten kun pääsen sen alle kahden tunnin, aion harkita maratonille ilmoittautumista. Kummempia aikatavoitteita en halua kuitenkaan asettaa, toki mitä lähemmäs kahta tuntia sen mukavampi, mutta tärkeintä on ylläpitää liikkumisen iloa.

Muu elämä

1) Gradu valmiiksi. Projektin alussa ajattelin saattaa sen loppuun kevääseen mennessä, mutta kaikki ei aina mene ihan kuin suomenruotsalaisessa tv-ohjelmassa, joten uusi takaraja olkoon syksy 2016.

2) Työnhaku. 'nough said.

3) Askartelen tälle blogille silmäämiellyttävämmän ulkoasun.

4) Ja luonnollisesti, tänä vuonna olen tosi paljon parempi ja fiksumpi ihminen kuin ennen!  Tai sitten en.

Tein uudeksivuodeksi semiraa'an kakkusen. Pohjassa on cashewpähkinöitä, vähän pekaani- ja saksanpähkinöitä, taateleita, kanelia ja suolaa. Täytteessä mustikoita, cashewpähkinöitä, purkillinen Valion kuningatar-rahkaa, vaniljasokeria, hunajaa ja liivatetta. Päällä lötsähtäneitä pakastemustikoita. Normiraakakakku sisältäisi varmaan kookosöljyä, mutta en tykkää siitä eikä se nyt niin superhyperterveellistäkään ole, joten päätin tuoda täytteeseen raikkautta rahkalla. Mieluummin maustetun rahkan sisältämä sokeri kuin kookosöljy. Ja sokeria se on kyllä hunajakin. Oikein maistuva kakku tuli, mieskin tykkäsi!

Iloista alkanutta vuotta!