tag:blogger.com,1999:blog-74299966532607050452024-03-13T03:42:06.396+02:00Lenkkeilyä ja lonkanvetoaSoijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.comBlogger21125tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-41889818915194729642016-05-23T09:23:00.000+03:002016-05-23T09:23:13.687+03:00HäviämisestäKukaan ei varmasti ole voinut välttyä havainnosta, että eilen pelattiin kiekkoa ja kovaa pelattiinkin. Hyvä Suomi! Hopea jääkiekon maailmanmestaruuskisoista on mahtava juttu.<br />
<br />
Finaalitappio varmasti harmittaa aikansa pelaajien itsensä lisäksi monia lajin kannattajia, mutta minua se ei harmita. Häviäminen on vääjäämätön osa urheilua ja penkkiurheilua. <br />
<br />
Olen oikeastaan vain tyytyväinen, että tänään ei ole tarvinnut katsella facebook-uutisvirrassa fanien jääkiekkovouhotusta: sotavertauksia, nationalistista uhoa, vastustajien lyttäämistä. Olen harmikseni huomannut, ettei osalle (korostan, osalle) ihmisistä riitä oman joukkueen hyvistä suorituksista iloitseminen, vaan heillä lajista nauttiminen tuntuu vaativan myös vahingonilon, ilkkumisen ja oman joukkueen paremmuuden mauttomuuksiin menevän korostamisen.<br />
<br />
Olen myös ehtinyt miettimään, mistä tällainen ilmiö johtuu. Mikseivät kaikki osaa iloita toisten menestymisestä ja tsempata muita?<br />
<br />
Eivätkö he ole ikinä itse kilpailleet missään millään tasolla ja huomanneet, ettei se ole pelkkää voittoja ja onnistumisia, vaikka olisi miten hyvä lajissaan tahansa?<br />
<br />
Eivätkö he ole ikinä oppineet urheilun perusperiaatteita: reilu peli, vastustajan kunnioittaminen?Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-78113927181864025482016-03-13T20:45:00.003+02:002016-03-13T20:45:42.715+02:00Vatsavaivatarina<div style="text-align: justify;">
Lyhyesti:</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
1. Vatsani tuntui olevan jatkuvasti sekaisin. Lenkkeillessä alkoi helposti pistämään vatsasta tai kyljestä.<br />
2. Vaihdoin maitotuotteet laktoosittomiin ja vähälaktoosisiin vaihtoehtoihin.<br />
3. Vatsani voi taas hyvin ja lenkkeilykin sujuu pistoksitta.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEflBRgYzb14Pw0PZXGYv2HVeBuDkB_M7ducy0RRdBas2TdZY9UOe1uv2u6W2-sF2wkZLbyqPUBkjMD4tYlDfe1PlFpVd_V0kdQbS1HmNfgnpuuqZDsOT-27RYhagpCAtjpWm6llxC_gC_/s1600/P1030551.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEflBRgYzb14Pw0PZXGYv2HVeBuDkB_M7ducy0RRdBas2TdZY9UOe1uv2u6W2-sF2wkZLbyqPUBkjMD4tYlDfe1PlFpVd_V0kdQbS1HmNfgnpuuqZDsOT-27RYhagpCAtjpWm6llxC_gC_/s640/P1030551.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr align="left"><td class="tr-caption">Hieno aiheeseen melkein liittyvä kuva arkistojen kätköistä, kesältä -12.</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Kesti kauan tajuta, että kyse voisi olla laktoosi-intoleranssista. Oireethan alkavat vasta parin tunnin kuluttua laktoosin nauttimisesta, ja itselläni pienet määrät, esim. vähän kermaa kastikkeessa tai suklaapala päiväkahvilla, eivät aiheuta oireita. (Tosin kahvi onkin sitten ihan toinen juttu...)<br />
<div style="text-align: justify;">
<br />
Onneksi etsin ratkaisua vaivoihin jättämällä laktoosin pois enkä esimerkiksi maitotuotteita kokonaan. Sanoisinkin, että epäiltäessä maitotuotteita vatsavaivojen syyksi tulisi ensin jättää laktoosia sisältävät maitotuotteet pois ja vasta sitten tarvittaessa kaikki maitotuotteet. Noin 18 prosentilla suomalaisista on geenimuoto, joka aiheuttaa laktaasientsyymin häviämisen jossain vaiheessa elämää (<a href="http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00038">lähde</a>). Todennäköisesti onkin ihmisiä, jotka karttavat turhaan kaikkia maitotuotteita.<br />
<br />
Nykyisin laktoosin välttely on helppoa, kun jokaisen pikku lähikaupankin hyllyt notkuvat vähälaktoosisia, laktoosittomia ja toki myös kokonaan maidottomia tuotteita. Voisin kuvitella, että esimerkiksi vielä parikymmentä vuotta sitten, kun imelä hyla-maito oli pop (or not), laktoosi-intolerantikon valikoima oli nykyistä rajallisempi. Gluteenittomissa tuotteissa ero entisen ja nykyisen välillä on varmasti vielä radikaalimpi.<br />
<br />
Vaikka sopivia tuotteita on paljon, näin aluksi on ollut välillä hankaluuksia muistaa oma laktoosirajoitteisuus. Olen saattanut huolettomasti ajatella ostavani kaupasta välipalarahkan ja huomannut pian olevani jonkin laktoosipommin ei-niin-onnellinen omistaja. Auts. Aika pian "diagnoosin" jälkeen totesinkin laktoosinpilkkojatabletit ihan hintansa arvoisiksi.</div>
Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-2125806675752633102016-02-14T13:45:00.000+02:002016-02-14T14:07:50.848+02:00Cooperin testissä ja hemoglobiinimittauksessa<div style="text-align: justify;">
Ennen valmennuksen aloittamista oli vuorossa vielä Cooperin testi sekä maksimaalisen nopeuden testi (20 metrin juoksu lentävällä lähdöllä) ja vauhditon 5-loikka.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
5-loikasta sain tulokseksi 10,48. Ei mitään käsitystä, onko se hyvä vai huono, koska missään ei oikein taida olla "viitearvoja" aikuisille. Googlailemalla löysin kyllä ilmeisesti jotkin lentopalloilijoille kehitetyt viitearvot, joiden mukaan tulokseni on ala-arvoinen. Haluan kuitenkin uskoa, että 10,48 ei ole tavalliselle kuntoilijalle ihan niin umpisurkea tulos. :D No, 20 metrin juoksun tulokseni 3,22 luultavasti kyllä on kohtuu kaukana erinomaisesta, en ole ikinä ollut nopea. Mutta ei se mitään, kaikessa ei voi olla hyvä ja kestävyyttähän tässä ollaan kehittämässä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Cooperista sen sijaan odotin saavani itselleni hyvän tuloksen, eli suunnilleen sen verran ja mielellään tietysti vähän enemmän kuin aikaisemmista Cooper-juoksuistani (1,5 ja 2,5 vuotta sitten molemmilla kerroilla noin 2500 m). Tällä kertaa pääsin juoksenaan tuon 12 minuutin testin sisällä hallissa, 200 metrin radalla. Mutta se meni ihan surkeasti. Vai miltä muka kuulostaa 2268 m?</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
2268 m on kyllä juuri ja juuri "hyvä" Cooperin testin tulostaulukon mukaan ikäiselleni naisihmiselle. Mutta peilattuna aiempiin Cooper-tuloksiini ja siihen että en kuitenkaan ole pelkästään löhönnyt sohvalla 1,5 vuotta edellisen Cooperin testin jälkeen, eihän siihen voi tyytyväinenkään olla. Laskin, että syksyinen puolimaratonvauhtini (2.13) tarkoittaisi 12 minuutissa noin 1900 m – luulisi sitä vähän parempaan pystyvän Cooperissa kuin 2268 metriin?</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Päätin käydä mittauttamassa hemoglobiinin sydänyhdistyksen terveyspisteessä. Tulokseksi arpoutui 132. Ei katastrofaalinen, ei tosin loistavakaan ja hieman laskusuunnassa taas. Sellainen arvo kuitenkin, joka tuskin selittää Cooper-tulosta ainakaan kokonaan ja jolla tuskin irtoaisi mahdollisuutta jatkoselvittelyihin opiskelijaterveydenhuollosta, koska se on viitearvoissa. Käskettäisiin ehkä syödä rautaa, mitä voin tehdä ilman käskyäkin. Yritän muistaa napata rautanapin ainakin joka toinen päivä nyt jonkin aikaa, ehkä muutaman kuukauden ajan. Edellisellä kerralla elimistö vastasi positiivisesti rautakuuriin, joten niin se tekee luultavasti nytkin.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Lisäksi laitoin pisteen laktoosia sisältävien maitotuotteiden käytölle. Olen viime aikoina huomannut, etten oikein enää kestä laktoosia suuressa määrin. Laktoosi on tietysti osaltaan voinut heikentää raudan imeytymistä pistämällä vatsan ihan sekaisin.</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiH1Uyq-Ogb1WIgKx87gM5IXWdCw-jc19mkDsJoGOQs57C31pbUK1XQILSMcqZLZDhmOwgSD5rcPijoCIIOcRxTrXJR5r7DisUEls95CTfJ-NtJk2oIiCo4z5zwtQIKtLAYUE9tWL_cTHkS/s1600/P1080683.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiH1Uyq-Ogb1WIgKx87gM5IXWdCw-jc19mkDsJoGOQs57C31pbUK1XQILSMcqZLZDhmOwgSD5rcPijoCIIOcRxTrXJR5r7DisUEls95CTfJ-NtJk2oIiCo4z5zwtQIKtLAYUE9tWL_cTHkS/s640/P1080683.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämän laktoosia tuorejuuston muodossa sisältävän kakun myötä toivotan hyvää ystävänpäivää!</td></tr>
</tbody></table>
Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-19651622668863490102016-02-04T14:35:00.000+02:002016-02-04T14:36:47.940+02:00Hapenottotestistä numero 1<div style="text-align: justify;">
Hapenottotesti viime perjantaina oli kokemus, jota luultavasti muistelen vielä kiikkustuolissa. En ollut koskaan aiemmin mitään sellaista tehnyt enkä tiennyt ollenkaan, mitä tuleman pitäisi. Juoksumattoa olin kokeillut kerran aikaisemmin elämässäni.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ensiksi päälleni puettiit valjaat varotoimenpiteenä: jos uuvahtaa kesken testin niin totaalisesti, että jalat lähtevät alta, valjaat jäävät kannattelemaan. Lämmittelin juoksumatolla valjaisiin totutellen kymmenisen minuuttia, nopeutena ensin 7 km/h ja sitten 6,5 km/h. Sain kuulla jälkeenpäin, että mattoa ei ole kalibroitu pitkään aikaan, ja on vahva epäilys, että matto kulkee oikeasti vähän nopeammin kuin pitäisi.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Lämmittelyn jälkeen iskettiin ensimmäisen kerran piikki sormenpäähäni laktaattipitoisuuden mittausta varten. Siinä kohtaa "Häh, miksei tää laite nyt mitannu tätä", ei välttämättä ole kommentti, jonka haluaa kuulla... Onneksi toinen yritys onnistui, samoin kaikki yritykset sen jälkeen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kun testin aloittaminen oli lähellä, näytin verinäytteen ottaneelle kaverilleni, kuinka sormestani tihkusi vielä punaista. "Se on kohta sun pienin murhe", sain kuulla. Väittämä osoittautui oikeaksi jo siinä kohtaa, kun naamani eteen viritettiin hengityksen tarkkailemista varten erityinen maski, joka esti nenähengityksen. Myös nielaiseminen muuttui hankalaksi ja korvat menivät lukkoon. Jokseenkin epämukavan puoleista. No, sellaista se on joskus.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Aloitettiin.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
7 km/h, 3 min</div>
<div style="text-align: justify;">
laktaattipitoisuuden mittaus</div>
<div style="text-align: justify;">
8 km/h, 3 min</div>
<div style="text-align: justify;">
laktaattipitoisuuden mittaus </div>
<div style="text-align: justify;">
9 km/h, 3 min</div>
<div style="text-align: justify;">
laktaattipitoisuuden mittaus </div>
<div style="text-align: justify;">
10 km/h, 3 min</div>
<div style="text-align: justify;">
laktaattipitoisuuden mittaus </div>
<div style="text-align: justify;">
11 km/h, 3 min</div>
<div style="text-align: justify;">
laktaattipitoisuuden mittaus </div>
<div style="text-align: justify;">
12 km/h, 3 min</div>
<div style="text-align: justify;">
laktaattipitoisuuden mittaus<br />
<br />
Laktaattimittausta varten pysäytettiin juoksumatto hetkeksi. Kelloa ei kuitenkaan pysäytetty missään vaiheessa, joten ainoastaan nopeutta 7 km/h juoksin täydet kolme minuuttia. Nopeus 12 km/h tuntui pahalta, ja jouduin tosissani tsemppaamaan itseni sen loppuun saakka. Heti lopettamisen jälkeen iski pahoinvointi, joka meni onneksi nopeasti ohi, mutta kertonee osaltaan, että parempaan en olisi pystynyt.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7vZC2aPyiq3_ZaZiYmtfPhOFlT3yNmWribSbMaBdjz7t_iNSSz0KaSFeUZNCuuA2K5oSTDFRKSIdT8-1uwqkEt-ubzZdApB3q74HCUKGdUixkyRWlUeIL2HrC9lGuXcycecLfDyiO5fwJ/s1600/P1080677.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7vZC2aPyiq3_ZaZiYmtfPhOFlT3yNmWribSbMaBdjz7t_iNSSz0KaSFeUZNCuuA2K5oSTDFRKSIdT8-1uwqkEt-ubzZdApB3q74HCUKGdUixkyRWlUeIL2HrC9lGuXcycecLfDyiO5fwJ/s640/P1080677.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
Mitä jäi käteen? Toinen korvani kyllä vastaanotti testaajien kertomia arvoja, mutta toinen korva lähetti suurimman osan informaatiotulvasta pois rasittamasta aivosoluja.<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
No, hapenotto oli noin 45 ml/kg/minuutti, mikä oli testaajien (<a href="http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=tea00002">ja Terveyskirjaston taulukon</a>) mukaan ihan hyvä tavalliselle pulliaiselle. Maksimisyke 192. Testin viimeisen minuutin aikana vedin happea 60 kertaa. Testaajat liikunta-alan ammattilaisina laativat treeniohjelman kaiketi sykkeiden ja laktaattipitoisuuksien perusteella, joten sinällään minun ei testituloksista tarvitse itse paljoa ymmärtääkään.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ja kyllä, tämä oli hapenottotesti numero yksi. Kolmen kuukauden valmennusjakson jälkeen katsotaan, onko treeni purrut ja tehdään testit uudelleen. I so look forward to wearing that mask again... or not.</div>
Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-9413674653445274202016-01-31T20:25:00.000+02:002016-02-01T21:23:54.521+02:00Projekti rasvaprosentti ja paino korkeammiksi<div style="text-align: justify;">
Satuin saamaan tilaisuuden ryhtyä valmennettavaksi. Kolmen kuukauden ilmainen kestävyysvalmennus alku- ja lopputesteineen liikunta-alan yliopisto-opiskelijoiden toteuttamana oli tarjous, josta ei varmasti helposti tule kieltäydyttyä, jos on yhtään kiinnostunut liikunnasta.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Niinpä perjantaina 29.1. tehtiin minulle hapenottotesti. Hapenottotestistä kerron kuitenkin ehkä joskus toiste. Ennen sitä kävin nimittäin mitattavana, punnittavana ja rasvaprosenttimittauksessa – ja järkytyin vähän. Ehkä paras jättää tarkat arvot kertomatta, mutta tiivistettynä:</div>
<ul>
<li>painoindeksimääritelmien mukaan olen selvästi liian kevyt pituuteeni nähden</li>
<li>rasvaprosenttini voisi olla sopivampi kilpaurheilevalle mieshenkilölle</li>
</ul>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Minä suursyömäri, joka kauhistelen aina itsekseni, miten vähän ihmiset syövät, jos heidän ruokapäiväkirjojaan on uskominen. Ja minä sokerihiiri, jonka vatsassa on aina tilaa suklaalle ja jäätelölle. Miten tässä on muka näin käynyt?</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tiedän olevani siro ja hoikka, olen aina ollut ja olen aina tiennyt sen. Olen kuitenkin aina pitänyt ja pidän edelleen itseäni terveenä ja terveen näköisenä. Mistään ulkoisista merkeistä en olisi voinut ikinä arvata, että olisin suosituksia selvästi alemmissa rasvoissa. Liian alhainen rasvaprosenttihan voi aiheuttaa naisille esimerkiksi kuukautisten jäämisen pois, mutta omalla kohdallani ei ole ollut mitään tällaista, vaan kroppa on pelittänyt normaalisti ja hyvin. Yksilöllisiä eroja vai epätarkka menetelmä rasvaprosentin mittauksessa?<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZLd6JRKTV1ZkWEb76xjbaPxtZh0Yk1A-nNfPcoFj3naji2Qe39ZMoOOh-5LXGjfeVZ4XjmCzeI4LmFDE9bdHs77IBg27CoeAmUwxWq46v-PxB6D3mfsEgsCh2YGaNonn-wVxe0TzvO9Cw/s1600/P1080675.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZLd6JRKTV1ZkWEb76xjbaPxtZh0Yk1A-nNfPcoFj3naji2Qe39ZMoOOh-5LXGjfeVZ4XjmCzeI4LmFDE9bdHs77IBg27CoeAmUwxWq46v-PxB6D3mfsEgsCh2YGaNonn-wVxe0TzvO9Cw/s640/P1080675.JPG" width="516" /></a></td></tr>
<tr align="left"><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Minä tänään 31.1.2016. Takuuvarmasti huono kuvanlaatu ja mahdollisesti vähän hassu asento, mutta kaiketi riittävän selkeä havainnollistamaan, miltä näytän.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Perjantainen tulos mitattiin bioimpedanssimenetelmällä käsistä, mikä ei ota huomioon alavartalon rasvaa. Aiomme mitata rasvaprosenttini vielä uudestaan ihopoimumittauksella, joten tulos toivottavasti korjaantuu paremmaksi. Jos ei, eipä se auta kuin alkaa syödä tästä lähtien enemmän lisäten erityisesti hyvien rasvojen määrää ruokavaliossa. En halua elää kilpaurheilevan mieshenkilön rasvaprosenteissa, enkä suosittele samaa kenellekään muullekaan – jos ei satu olemaan kilpaurheileva mieshenkilö.<br />
<br />
Yksi asia on kuitenkin varmaa: </div>
<div style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kestävyysliikuntaa harrastaessa on paljon hankalampaa saada tarpeeksi kuin liikaa energiaa.</b></div>
Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-39641130896083834832016-01-01T18:42:00.000+02:002016-01-01T18:45:02.253+02:00Mitäs sitä tänä vuonna?<div style="text-align: justify;">
Juuri kun päästiin haukottelemasta vuosikatsauksille, päätin aloittaa oman blogivuoteni vähintään yhtä kliseisesti: kirjoittamalla ylös tavoitteitani alkaneelle 365 vuorokauden jaksolle.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Liikunta</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Olen ilmoittautunut kahteen juoksutapahtumaan. Mahdollisesti ne jäävät myös ainoiksi juoksutapahtumikseni, mutta ei se mitään, sunnuntaijuoksijana en jaksaisikaan jatkuvasti kiertää maita ja mantuja massalenkkien perässä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
1) Pullukka Run Kuopio 11.6.2016. Onpahan melko ärsyttävä nimi tapahtumalla, enkä ikinä voisi sanoa itseäni (enkä tarkemmin ajatellen ketään muutakaan) pullukaksi, mutta ilmottauduin silti, koska se on Kuopiossa ja reitti näytti kivalta. Juoksen puolimaratonin.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
2) Kuopio Maraton 3.9.2016. Jo kolmatta kertaa ilmottauduin tähän tapahtumaan ja myös tällä kertaa juoksen puolikkaan. Sitten kun pääsen sen alle kahden tunnin, aion harkita maratonille ilmoittautumista. Kummempia aikatavoitteita en halua kuitenkaan asettaa, toki mitä lähemmäs kahta tuntia sen mukavampi, mutta tärkeintä on ylläpitää liikkumisen iloa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Muu elämä </b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
1) Gradu valmiiksi. Projektin alussa ajattelin saattaa sen loppuun kevääseen mennessä, mutta kaikki ei aina mene ihan kuin suomenruotsalaisessa tv-ohjelmassa, joten uusi takaraja olkoon syksy 2016.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
2) Työnhaku. 'nough said.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
3) Askartelen tälle blogille silmäämiellyttävämmän ulkoasun. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
4) Ja luonnollisesti, tänä vuonna olen tosi paljon parempi ja fiksumpi ihminen kuin ennen! Tai sitten en.</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj14r99GQCCH8VYtx1e1gFPHOO2oxdENuxDHU-bSF5FPBggB9DpY1RrZNQq9QL16_GA4qlKuXyGmym0l4YWje0f5zqXZjZmiSOmWvtqBxYCxb8AqSGTAHPOhLN_p9MIfshwUbfkzz8z2aT-/s1600/P1080647.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj14r99GQCCH8VYtx1e1gFPHOO2oxdENuxDHU-bSF5FPBggB9DpY1RrZNQq9QL16_GA4qlKuXyGmym0l4YWje0f5zqXZjZmiSOmWvtqBxYCxb8AqSGTAHPOhLN_p9MIfshwUbfkzz8z2aT-/s640/P1080647.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr align="justify"><td class="tr-caption">Tein uudeksivuodeksi semiraa'an kakkusen. Pohjassa on cashewpähkinöitä, vähän pekaani- ja saksanpähkinöitä, taateleita, kanelia ja suolaa. Täytteessä mustikoita, cashewpähkinöitä, purkillinen Valion kuningatar-rahkaa, vaniljasokeria, hunajaa ja liivatetta. Päällä lötsähtäneitä pakastemustikoita. Normiraakakakku sisältäisi varmaan kookosöljyä, mutta en tykkää siitä eikä se nyt niin superhyperterveellistäkään ole, joten päätin tuoda täytteeseen raikkautta rahkalla. Mieluummin maustetun rahkan sisältämä sokeri kuin kookosöljy. Ja sokeria se on kyllä hunajakin. Oikein maistuva kakku tuli, mieskin tykkäsi!</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Iloista alkanutta vuotta!Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-10259645829812072612015-12-30T15:52:00.001+02:002015-12-30T15:52:36.124+02:00Se toinen piirakka (kaaos keittiössä 2/2)Etkö jaksa lukea kenenkään vuosiraportteja? En minäkään. Siksi jotain ihan muuta. Joskus taannoin viime postauksessa esittelin mustikkapiirakan, mutta samalla uunin lämmityksellä tuli tehtyä myös suolainen yksilö.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNeJ6QPjxCXeUu5V5-FMgkQLBDulB1XqlovHnWxzQQsdlyYGArnqpjwGzRdzzlLxj0z8Plxe0LqEfW4_I3YHrfreKHZ71IyAbUwSXVUzxtexAjjnMEpqfOfp05qPye7DLIHiSqMjSIWh7y/s1600/P1080627.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNeJ6QPjxCXeUu5V5-FMgkQLBDulB1XqlovHnWxzQQsdlyYGArnqpjwGzRdzzlLxj0z8Plxe0LqEfW4_I3YHrfreKHZ71IyAbUwSXVUzxtexAjjnMEpqfOfp05qPye7DLIHiSqMjSIWh7y/s640/P1080627.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<a href="http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/230749/PorkkanaSipuliPiirakka/">Kotikokin ohjetta</a> mukaillen omista kaapeista löytyviin aineksiin:<br />
<br />
<b>Kasvispiirakka</b><br />
<br />
<i>1,5 dl kaurahiutaleita + 1,5 dl vehnäjauhoja</i><br />
<i>75 g leivontaan soveltuvaa kasvirasvalevitettä</i><br />
<i>3/4 tl leivinjauhetta</i><br />
<i>1/2 tl suolaa</i><br />
<i>1 dl vettä</i><br />
<i><br /></i>
<i>4 pientä porkkanaa</i><br />
<i>1 sipuli</i><br />
<i>2 valkosipulin kynttä </i><br />
<i>vähän kaalia</i><br />
<i>1 paprika </i><br />
<i>tilkka öljyä</i><br />
<i><br /></i>
<i>2 dl maitoa</i><br />
<i>3 munaa</i><br />
<i>Valio Cheddar -kastiketta </i><br />
<i>suolaa, pippuria</i><br />
<i>raejuustoa </i><br />
<br />1. Silppua kasvikset ja kuullota ne öljytilkassa kattilassa pehmeiksi.<br />
2. Sekoita pohjataikinan kuivat aineet keskenään, nypi rasva joukkoon ja lisää vesi.<br />
3. Voitele piirakkavuoka ja painele taikina siihen tasaisesti.<br />
4. Levitä kasvitäyte pohjalle. Sekoita munamaidon ainekset ja kaada niin ikään piirakalle.<br />
5. Paista 225 asteessa keskitasolla puolisen tuntia.<br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaOaFEADMa6fS4oUYacgWtp4VEFoeukMqGsF0tt17-jCntZH8rXQX3ky3VjSxSrEQ0ePkZqC60ChgkkJy2xIcqPzcDinDkz5B7rIhH770Eej636la6ddZryJ0Z0dA7_mx9po-0LsFJjnAY/s1600/P1080632.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaOaFEADMa6fS4oUYacgWtp4VEFoeukMqGsF0tt17-jCntZH8rXQX3ky3VjSxSrEQ0ePkZqC60ChgkkJy2xIcqPzcDinDkz5B7rIhH770Eej636la6ddZryJ0Z0dA7_mx9po-0LsFJjnAY/s640/P1080632.JPG" width="640" /></a></div>
Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-50905939672593011382015-12-05T15:07:00.000+02:002015-12-05T15:07:57.507+02:00Kaaos keittiössä<div style="text-align: justify;">
Hävityksen kauhistus on taattu, kun optimistisesti kuvittelee pystyvänsä tekaisemaan kaksi erilaista piirakkaa hetken mielijohteesta samalta istumalta ja samalla uunin lämmityksellä. Tässä piirakka numero 1, joka sai inspiraationsa Wellberries-blogin <a href="http://www.wellberries.com/2015/11/11/ihana-mustikkapullapuuro-uunissa/">mustikkapullapuurosta</a>. Tosin jätin tästä palsternakan ja mausteita pois sekä vaihdoin kookosmaidon rasvattomaan mantelimaitoon + kasvirasvalevitteeseen, joten melko tavallinen piirakka tämä on. Vehnäjauhoja ainoastaan ei ole.<br />
<br />
<b>Mustikkapiirakka</b> (pikkuiseen irtopohjavuokaan, <span class="st">Ø </span>15 cm)</div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>1,5 dl puurohiutaleita (itse laitoin puolet kauraa ja puolet tattaria) </i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>1 tl psylliumia (ei pakollinen)</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>1 tl vaniljasokeria</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>ripaus kardemummaa </i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>1 rkl leivontaan soveltuvaa kasvirasvalevitettä </i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>1 kananmuna</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>1,5 rkl hunajaa </i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>1 dl mantelimaitoa (tavallinen maito käy varmasti yhtä hyvin, mantelimaito vaan on tattarin kanssa huippuyhdistelmä)</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>n. 200 g pakastemustikoita</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>perunajauhoa </i></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
1. Sekoita kaikki aineet (rasva kannattanee sulattaa ensin). </div>
<div style="text-align: justify;">
2. Kippaa voideltuun pieneen irtopohjavuokaan (jos haluat siirtää valmiin piirakan siitä pois, kannattanee laittaa leivinpaperi pohjan ja reunan väliin).</div>
<div style="text-align: justify;">
3. Esipaista pohjaa 175-asteisen uunin keskitasolla n. 10 min.</div>
<div style="text-align: justify;">
4. Pyörittele mustikat perunajauhoissa ja lisää sitten pohjan päälle. Paista piirakkaa vielä n. 25 min. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVipBlUOrQAtAo23EyXKTVB0AZ9sS1_hVBn_hDeZya9kXPk61RN724k4-fZJMQ4pcrwJief8OsCgekvx-V_h4cgJ9eLwjtzmPFGN_yPmqUm7HyCmXfIxlP8Sj_D1IcE25ZDX2njq2WP9k9/s1600/P1080613.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVipBlUOrQAtAo23EyXKTVB0AZ9sS1_hVBn_hDeZya9kXPk61RN724k4-fZJMQ4pcrwJief8OsCgekvx-V_h4cgJ9eLwjtzmPFGN_yPmqUm7HyCmXfIxlP8Sj_D1IcE25ZDX2njq2WP9k9/s640/P1080613.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr align="justify"><td class="tr-caption">Tältä se näytti ennen esipaistumaan laittamista. Eli ihan puurolta.</td></tr>
</tbody></table>
<br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIYvFrpVFuiAb-_gtMJ6bnjuWOeHeIxlhOkcWkyYTA5QlscVPPzImsthyUPbFXgwutfTL7559cnCBtZw21wisvSiebyiT76ebsq3dOL40z2dJPof9UCzDgcninzIrMVbsfwcbMoSvMvlf-/s1600/P1080620.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIYvFrpVFuiAb-_gtMJ6bnjuWOeHeIxlhOkcWkyYTA5QlscVPPzImsthyUPbFXgwutfTL7559cnCBtZw21wisvSiebyiT76ebsq3dOL40z2dJPof9UCzDgcninzIrMVbsfwcbMoSvMvlf-/s640/P1080620.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr align="justify"><td class="tr-caption">Ehkä on kauniimpiakin olemassa – mutta on varmasti rumempiakin. Pinnan mustikoiden perunajauho ei ole liuennut kunnolla mustikoiden nesteeseen. Tomusokeri voisi näyttää hyvältä jäähtyneen piirakan päällä.</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLfv0k5eyCNVwPOQv-1JxBOkMq2zAnEjZ_EZp1LDnZ2pOkEwWjmaMNM1eFk6R70TeFzctn700Ni5m42XroqKMLkO8lsO9N24tmCJ7WBhKSMjMRbuV34QnC_hQR-6FcsoCEXwVOK0vL5lG7/s1600/P1080640.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLfv0k5eyCNVwPOQv-1JxBOkMq2zAnEjZ_EZp1LDnZ2pOkEwWjmaMNM1eFk6R70TeFzctn700Ni5m42XroqKMLkO8lsO9N24tmCJ7WBhKSMjMRbuV34QnC_hQR-6FcsoCEXwVOK0vL5lG7/s640/P1080640.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr align="justify"><td class="tr-caption">Nam. Päällä vaahtoutuvaa kaurapohjaista vaniljakastiketta, jota päätin ostaa ihan mielenkiinnosta kokeiluun. Ihan ok, mausta tulee vähän mieleen kaurajogurtti, missä ei sinällään ole mitään vikaa, mutta ehkä jatkossa tulee pysyttyä tavallisessa vaniljakastikkeessa.</td></tr>
</tbody></table>
</div>
Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-37843770632253927232015-11-29T15:36:00.000+02:002015-11-29T15:36:29.429+02:00Marrasmasennus<div style="text-align: justify;">
Ihan masennuksesta ei ehkä voi puhua, mutta marraskuun loska on välillä vetänyt etenkin lenkkeilyfiiliksen melko matalaksi.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kenkien ja sukkien kastuminen on kaikkein ärsyttävintä. Olen sovitellut kaupoissa talveen ja loskakeleille paremmin soveltuvia lenkkareita toistaiseksi heikolla menestyksellä – vielä ei ole kävellyt vastaan tossuparia, joka tuntuisi hyvältä. Kapea jalkaterä asettaa omat haasteensa kenkäostoksilla, tosin ehkä on myös sanottava, että kenkiä, joiden hintalapun näkeminen ei ilahduta opiskelijaa, en ole juuri edes sovittanut. Ehkä kuitenkin vielä tärppää.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgc5UwrizH9IshVBqPbdKTjpZ3GXnexYW_7lZvVfh74UNZ4d7b63ORyEBfX7yF9E2ZNI_sBHwCVeloKey-mZpSeBxCcioB_67cXMPDte-4ENoTZi9UrqRVBoYfKbmXODDM2Qb8UPjlXKKk9/s1600/P1070590.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgc5UwrizH9IshVBqPbdKTjpZ3GXnexYW_7lZvVfh74UNZ4d7b63ORyEBfX7yF9E2ZNI_sBHwCVeloKey-mZpSeBxCcioB_67cXMPDte-4ENoTZi9UrqRVBoYfKbmXODDM2Qb8UPjlXKKk9/s640/P1070590.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Myös oikean pukeutumisen merkitys korostuu kylmillä ja märillä ilmoilla. Välillä olen palannut lenkeiltä sormet ja varpaat jäässä, mutta pikkuhiljaa olen taas oppimassa. Opettelua tehostaa BudgetSportista löytämäni täydellinen McKinleyn aluskerrasto yhteishintaan 13 euroa ja risat (josta kiittää paitsi talvilenkkeilevä kroppa myös opiskelijabudjetti).<br />
<br />
Kolme ohjetta talvipukeutumiseen? 1) Aluskerros 2) Välikerros 3) Päällyskerros.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiifFSVlsxCFh5lm2JmYmP_H9Fxrvzx3B1j102linVgGuXCmrMMe6Iy_urNTHMO5X4zwsoWIi1E1nmN80DbzfCaovCJz6N0D7Njm_QUCuTQ6PIWmw-FT5FsYOtCujABHX-hOi3B2KfkWUfK/s1600/P1070895.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiifFSVlsxCFh5lm2JmYmP_H9Fxrvzx3B1j102linVgGuXCmrMMe6Iy_urNTHMO5X4zwsoWIi1E1nmN80DbzfCaovCJz6N0D7Njm_QUCuTQ6PIWmw-FT5FsYOtCujABHX-hOi3B2KfkWUfK/s640/P1070895.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
Miten muutoin piristää harmaata marraskuuta?<br />
<ul>
<li>Musiikilla. Nightwish on ollut nyt itsellä kovassa kuuntelussa. Floor Jansenin laulaessa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=ZfQmpPlpuYA">We are shuddering, before the beautiful</a> voi sulkea silmät ja kuvitella eteensä jotain muuta kuin loskaisen asfaltin.</li>
<li>Jotta ei tarvitsisi vain kuvitella asioita silmiensä eteen, voi selata vanhoja kesäkuvia tietsikalta (tämän postauksen alempi kuva). </li>
<li>Kokeilemalla uusia reseptejä. Testasin yhtenä päivänä <a href="http://www.wellberries.com/2015/11/11/ihana-mustikkapullapuuro-uunissa/">mustikkapullopuuroa Wellberries-blogin ohjeella</a>, tuli oikein maistuvaa.</li>
<li>Opiskelun ilo paras ilo! Itse puurran gradun parissa, mutta jos sattuu olemaan jo opinahjonsa taakse jättänyt ihminen, ainahan voi ottaa työn alle vaikka nettikurssin jotain uutta kieltä (tai kerrata vanhoja tuttuja kieliä) <a href="http://www.duolingo.com/">www.duolingo.com</a>-sivustolta.</li>
<li>Tai sitten vain odottamalla marraskuun päättymistä otsa kurtussa.</li>
</ul>
</div>
Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-55334123860590606162015-11-26T13:12:00.000+02:002015-11-26T13:12:37.731+02:00Terveysmainontaa ennen ja nyt<div style="text-align: justify;">
Luontaistuotteiden, superfoodien ja muiden ihmejauheiden markkinointihehkutuksia tuntuu pursuavan joka tuutista. Aina välillä mietin, miten näitä tuotteita ylistävät tahot kuvittelevat ihmisten tulleen toimeen aikaisemmin, kun lähikaupasta ei olekaan voinut ostaa acai-marjoja tai super-hyper-multi-vahva-plus-monivitamiineja, ja appelsiinitkin ovat olleet vielä muutama vuosikymmen sitten niin harvinaisia, että niitä ostettiin lapsille joululahjoiksi.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Miten väärässä olenkaan ollut. Ihmeitä tekevät tuotteet ja niiden autuaaksijulistus eivät ole uusi juttu, jos vuoden 1908 Helsingin Sanomissa julkaistua mainosta käy yhtään yleistäminen:</div>
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQ496sye6OvKf6zOOQnsPEO_4v5fJnWDl5OQJZlfv3XDwsGjQ6CeK_mtlrJlml3zgvFSXOMeR6K3PrVkFblC3QcmS-oMB3MvjJVEapkknlsbjUbuKWa4elQNn64_PAAkt4I6rxfPZ-_R_U/s1600/HS_26021908.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQ496sye6OvKf6zOOQnsPEO_4v5fJnWDl5OQJZlfv3XDwsGjQ6CeK_mtlrJlml3zgvFSXOMeR6K3PrVkFblC3QcmS-oMB3MvjJVEapkknlsbjUbuKWa4elQNn64_PAAkt4I6rxfPZ-_R_U/s640/HS_26021908.JPG" width="442" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Helsingin Sanomat 26.2.1908</td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Tavallaan
ihan loogista. Ihminen varmasti ihannoi ja on aina ihannoinut
optimaalista terveyttä. Terveyden vuoksi ollaan valmiita uskomaan
houkuttelevia väittämiä ja kokeilemaan hyväksi uskottuja tuotteita. "Syö
monipuolisesti, nuku riittävästi ja harrasta liikuntaa" kuulostaa huomattavasti tylsemmältä kuin esimerkiksi tämä:</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSzhsVSvfG0DQhOhZBeg7rjD60qAFbdfW7OG2lOXgQhNUfW-oSNX46oc1IrOhoWcLHcTWqPfZQ207Rcelflb2NC38_-yWWcuXC_wgIlBv33ng9CMBKHdaarrwWE9zo_dOin5XKUI7fHpho/s1600/superia2.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><br /></a></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiirSLf_xRDeeVoWL9moj0sm9vgpm_a5h7ymGDKau9nt6IT4LeF64mFtXBdlUvNaxHiS13f_FLhKj2SgnZjakah8jWjgw_gGYJMd3QrjjiPsM3PfN3j1tlmXJD8XqBMJHvlWPZm6noDnF2v/s1600/superia3.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiirSLf_xRDeeVoWL9moj0sm9vgpm_a5h7ymGDKau9nt6IT4LeF64mFtXBdlUvNaxHiS13f_FLhKj2SgnZjakah8jWjgw_gGYJMd3QrjjiPsM3PfN3j1tlmXJD8XqBMJHvlWPZm6noDnF2v/s640/superia3.JPG" width="532" /></a></td></tr>
<tr align="center"><td class="tr-caption">http://foodin.fi/maca-jauhe-luomu-raaka-250g.html.</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Mainittakoon, ettei maca-jauheella ole yhtäkään näyttöön perustuvaa käyttöaihetta (Herbalbase-tietokanta 2015), joten kohtalaisen rohkeita väittämiä tuberkulooseineen ja kaikkineen. Yllättäen tekstissä ei kerrota, mistä väittämät on repäisty.<br />
<br />
Vaikka ylle lainattu teksti liikkuu vähintääkin harmaalla alueella, nykyisin terveysväittämiä kuitenkin periaatteessa valvotaan, ja on säädeltyä, saako tuotteessa lukea "nivelkipujen hoitoon", "hyväksi nivelille" vai ei yhtään mitään. Varsinkin epävirallisilla kanavilla näkee kyllä kaikenlaisia väittämiä, joita ei välttämättä kannata niellä sellasinaan. Jos maailma olisi niin yksinkertainen, että banaani alentaisi verenpainetta ja inkivääri olisi maailman tehokkain syöpälääke, olisiko meillä sairauksia? Banaani ja inkivääri eivät ole missään nimessä huonoja syötäviä. Niiden pitäminen ruokavaliossa on osa monipuolisia ravintotottumuksia, ja terveellinen ruokavalio kyllä pienentää monien sairauksien riskiä. On silti harhaanjohtavaa ja väärin sanoa "banaani alentaa verenpainetta".</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
On olemassa hyviä luontaistuotteita, ja suuri osa superfoodeista on varmasti ravinteikkaita ja siksi hyviä käytettäessä niitä monipuolisen ruokavalion täydentäjinä. Sanottakoon, että käytän itsekin muun muassa chia-siemeniä ja kaakaonibsejä, sillä ne tuovat monipuolisuutta ruokavalioon ihan siinä missä vaikka ruisleipä ja itse tehty mustikkarahkakin.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Yksi asia kannattaa muistaa:<b> jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, se ei todennäköisesti ole totta.</b> Jos toisenkin asian haluaa muistaa,<b> kannattaa tiedostaa, ettei kaikkialla maailmassa todellakaan valvota, mitä esimerkiksi luontaistuotteet sisältävät.</b> En välttämättä astuisi luontaistuotekauppaan esimerkiksi Kiinassa, ellen sitten ihan mielenkiinnosta haluaisi kurkistaa, miltä siellä näyttää. </div>
Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-59331736630684619642015-11-14T14:18:00.001+02:002015-11-14T14:20:01.502+02:00Kaffepannari<div style="text-align: justify;">
Hupsut päähänpistot, nuo elämän suola. Yhtenä iltana tein pannaria ja mietin, millaistakohan tulisi, jos maidon korvaisi jollain muulla, vaikka kahvilla. Tänä aamuna kahvia jäi yli – tilaisuuteni oli tullut.</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUJZWyiNNIiZ_3BtqKf3E5KBh0pkIXopyPbamE7T2uC5SzzjIEm4aqV1ZhwnIAEmM4s4zgxcPqNoewrT8sVJhvWwva9vQCkTo5YaFL1hkvHAbHxaQBALfKUKSrbW2DlUUujraghmBLuAr-/s1600/P1080587.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUJZWyiNNIiZ_3BtqKf3E5KBh0pkIXopyPbamE7T2uC5SzzjIEm4aqV1ZhwnIAEmM4s4zgxcPqNoewrT8sVJhvWwva9vQCkTo5YaFL1hkvHAbHxaQBALfKUKSrbW2DlUUujraghmBLuAr-/s640/P1080587.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
Suurpiirteinen ohje:<br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
Rikotaan kulhoon kaksi kananmunaa ja lorautetaan sekaan hieman maitoa. Sekoitetaan tähän vuorotellen vehnäjauhoja, kauramannasuurimoita (ei pakollinen) ja jäähtynyttä jämäkahvia, kunnes seos tuntuu sopivan paksuiselta pannaritaikinaksi. Lisätään vielä muutama ruokalusikallinen kaakaojauhetta, maun mukaan sokeria tai hunajaa ja vaniljasokeria. Ja ehkä vielä tilkka maitoa. Annetaan turvota puolisen tuntia. Paistetaan sitten noin puolen pellillisen kokoisessa uunivuoassa, 200-asteessa noin 45 minuuttia.</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-zxAcu70QzL99BAfzrDlNYCqdfLPfmRsHg7HfISmwwqP5KavLNWVplPMZGBOyY8XNrO41z7YOppPJc6TyYL3GcKbgmQ2sP3-hcUmmsLkfb5jtJE9iIyP9qd73HfC49Llx2DaOpC2O5b8v/s1600/P1080588.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-zxAcu70QzL99BAfzrDlNYCqdfLPfmRsHg7HfISmwwqP5KavLNWVplPMZGBOyY8XNrO41z7YOppPJc6TyYL3GcKbgmQ2sP3-hcUmmsLkfb5jtJE9iIyP9qd73HfC49Llx2DaOpC2O5b8v/s640/P1080588.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
Nam nam, mokkapalan makuista pannaria. Taloudessa asuva miespuolinen henkilö kyllä totesi, ettei tavallisten mokkapalojen veroista, mutta itse tykkäsin kovasti.Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-48949763204905809612015-11-05T21:43:00.001+02:002015-11-16T13:48:09.263+02:00Käykää luovuttamassa verta<div style="text-align: justify;">
Viime postausta kirjoittaessa tuli mieleen tärkeä asia, joka ansaitsee oman postauksensa. Keskeisin sisältö on otsikossa, mutta siltä varalta etteivät kaikki käänny verenluovuttajiksi käskystä pelkän otsikon perusteella, alla toivottavasti motivoivampaa puhetta.<br />
<br />
Minä en voi luovuttaa verta. Kun kerron ihmisille, etten voi, he nyökkäävät ja toteavat, etten varmaankaan paina verenluovutukseen vaadittavaa 50 kiloa.<br />
<br />
Nauran ja totean, että painan todellakin 50 kiloa.<br />
<br />
Olen kerran käynytkin luovuttamassa verta. Olen käynyt koko prosessin läpi lomakkeiden täyttämisestä hemoglobiinin mittaamiseen ja siihen, kun katselen puoli-istuvasta asennosta veren virtaamista pussiin. Siihen, kun hoitaja käärii sideharsoa käsivarteni ympärilleni ja siihen, kun istun sivummalla kahvittelemassa tyytyväisenä siitä, että uskalsin lähteä verenluovutukseen ensimmäistä kertaa, ihan yksin. Valitettavasti myös siihen, kun saan parin viikon kuluttua kirjeen, jossa kerrotaan vereni olevan kelpaamatonta potilaskäyttöön tietyn ominaisuuden takia. Ei siis sairauden, vaan ominaisuuden.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0GZRVrMeNrUYNzxGgilsUoVQJe_VtfFZeuN0XhpySd9GOjjy1YV55ekdJJQ5mZPmD209DGAvBouVSzd7eGe56vUTj2JrB3TCHXryYxeysnVAvgsNoZc-XkDnbuYuWte7_t4HocRcjaiRE/s1600/P1060455.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0GZRVrMeNrUYNzxGgilsUoVQJe_VtfFZeuN0XhpySd9GOjjy1YV55ekdJJQ5mZPmD209DGAvBouVSzd7eGe56vUTj2JrB3TCHXryYxeysnVAvgsNoZc-XkDnbuYuWte7_t4HocRcjaiRE/s640/P1060455.JPG" width="516" /></a></div>
<br />
<br />
<b>Mikä oli saanut minut menemään silloin verenluovutukseen?</b> Niihin aikoihin havahduin pitäneeni terveyttä itsestäänselvyytenä ja siihen, ettei se ole sitä. Tajusin, että minun pitää olla kiitollinen siitä, että olen toistaiseksi saanut välttyä sairauksilta ja onnettomuuksilta. Tunsin olevani velkaa terveydestäni, ja vaikka se velka on niin suuri, ettei sitä voi korvata kokonaan, kiitollisuuttaan voi osoittaa auttamalla niitä, jotka eivät ole saaneet olla terveyden suhteen yhtä onnekkaita.<br />
<br />
Harmitti, että se velka jäi lyhentämättä. Olin käynyt vuodattamassa verta vain biojätteeseen dumpattavaksi, enkä pystynytkään auttamaan ketään verensiirtoa tarvitsevaa. Harmitti myös tunne, etten kelpaa minnekään – en edes verenluovuttajaksi veripalvelun "kuka tahansa voi olla sankari" -tyyppisistä mainoslauseista huolimatta. Myöhemmin sain kyllä kuulla, että verenluovutukseen kelpaamaton veri ei ilmeisesti yleensä joudu biojätteeseen, vaan esim. yliopistoille tutkimuskäyttöön, mikä tuntui lohdulliselta. Ehkä kelvottomasta verestäni oli sittenkin edes jotain hyötyä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Käykää te, jotka pystytte, luovuttamassa verta.</b> "Miksi en menisi" -tekosyitä on helppo keksiä, mutta kannattaa miettiä, onko yksikään niistä oikea syy jättää auttamatta verta tarvitsevia potilaita.<br />
<br />
<i>"Urheilen, en halua hemoglobiini laskevan veren menetyksen myötä."</i> Jos tähtäimessä ei ole Rio de Janeiron olympiakisat, verenluovutuksesta tuskin on mainittavaa haittaa. Veren menettäminen itse asiassa kiihdyttää punasolujen tuotantoa. Lisäksi verenluovutuksen yhteydessä saa tietää oman hemoglobiiniarvon, jonka perusteella voi arvioida veripalvelun hoitajan kanssa, olisiko paikallaan ottaa lyhyt rautakuuri (tai jopa ruveta selvittelemään omia veriarvoja tarkemmin). Ainakin pari vuotta sitten nuorille naisille annettiin verenluovutuksesta mukaan 30 tabletin pakkaus rautaa.<br />
<i><br /></i>
<i>"Yäk, olen neulakammoinen."</i> Harva ihminen on niin neulakammoinen enää silloin, jos joutuu itse sairaalaan saamaan verensiirtoa, ettei suostuisi ottamaan piikkiä lihaansa. Voisiko neulakammon voittaa hetkeksi myös toisen ihmisen takia?<br />
<br />
En halua syyllistää ketään, joka ei käy luovuttamassa verta vaikka voisi, vaan kannustaa ajattelemaan: voisiko sinusta olla siihen sittenkin?<br />
</div>
<div style="text-align: justify;">
Se on sen arvoista. <br />
<a href="http://www.sovinkoluovuttajaksi.fi/">Täällä</a> voi testata alustavasti, sopiiko verenluovuttajaksi. </div>
Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-24702254283687738322015-10-31T08:33:00.000+02:002015-10-31T08:33:25.012+02:00Juoksun kulkemisesta ja omasta anemiakokemuksesta<div style="text-align: justify;">
Viime aikoina on kulkenut kahdesta syystä ihan mukavasti.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<ul style="text-align: justify;">
</ul>
<div style="text-align: justify;">
<b>1. Ei vaivoja</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Vaikka olen tehnyt pitkiä rauhallisia lenkkejä, kumpikaan lonkka ei uskomatonta kyllä ole vaivannut ollenkaan! Olen yrittänyt panostaa juoksutekniikkaan ja vahvistaa syviä vatsalihaksia lankuttamalla. Tuntuu, että lankutustulokseni eivät ole juuri parantuneet ajallisesti, mutta ilmeisesti kyynärvarsien ja varpaiden varassa vapiseminen ei kuitenkaan ole ollut hukkaan heitettyä aikaa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Parin viikon takainen kylkilihasoire oli yksittäinen, suuressa mittakaavassa pieni takapakki. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>2. Parantuneet rauta-arvot </b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kävin mittauttamassa hemoglobiinin muutama viikko sitten. Keväällähän yleensä hyvä hemoglobiinini oli romahtanut lukemaan 115, ja sen kyllä tunsi. Toukokuisen Tahko runin kympillä tuntui, että en jaksa ylipäänsä juosta kymmentä kilometriä: yhdestä kilometristä eteenpäin olo oli kuin kalalla kuivalla maalla. Nyt hemoglobiini oli sentään 141. Se on ollut aikaisemmin korkeampikin, ja koska hemoglobiinin laskiessa rautavarastot ovat tyhjentyneet täysin, jatkan rautakuuria vielä nyt kesken olevan pakkauksen loppuun asti.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
En keksi yksittäistä syytä hemoglobiinini tipahtamiselle. Olin aina naureskellut varoituksille, joiden mukaan anemian riskiä lisäävät mm. runsas vilja- ja maitotuotteiden käyttö, kasvispainotteinen ruokavalio, naissukupuoli ja hoikka ruumiinrakenne, sillä itse täytän kaikki nämä kriteerit ja hemoglobiinini oli pitkään jopa erittäin hyvä. Ennen viime kevättä se oli mittautettu viimeksi vuoden 2013 kesällä verenluovutuksen yhteydessä. Verenluovutuksissa käyminen säännöllisesti olisi saattanut paljastaa alentuneen hemogloniinin jo aikaisemmin, mutta kesän 2013 verenluovutus jäi osaltani valitettavasti ensimmäiseksi ja viimeiseksi. Itsestäni riippumattomista syistä en kelvannut silloin, en kelpaa nyt enkä tule koskaan kelpaamaan verenluovuttajaksi. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Yhden mahdollisen hemoglobiinin laskuun mahdollisesti myötävaikuttaneen syyn keksin: lisääntynyt kahvin ja teen käyttö syksystä 2014 alkaen. Kuten viime postauksessa kirjoitin ja kuten yleisesti tiedetään, kahvi ja tee heikentävät raudan imeytymistä. Nyt olenkin rajoittanut näiden käytöön yhteen mukilliseen päivässä, viikonloppuisin kahteen.<br />
<br />
Eipä sitä oikein muuta voi tehdä. Paitsi seurata
tilannetta ja nauttia nyt ja toivottavasti jatkossakin hyvästä tunteesta
juostessa. <br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwOt5SCBhaC-np_eScjlhF9xvlmVC3Ajfyb16uB9Ryu86uRmJw656W2UUgsqNDYPSHs32vLorj75pqYnPIUHURcIN8ikMl4ZS4gl3Bl04vL7BdyiGbcrNN86gxhQXcEeuHglmNiKXiTMav/s1600/P1080580.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwOt5SCBhaC-np_eScjlhF9xvlmVC3Ajfyb16uB9Ryu86uRmJw656W2UUgsqNDYPSHs32vLorj75pqYnPIUHURcIN8ikMl4ZS4gl3Bl04vL7BdyiGbcrNN86gxhQXcEeuHglmNiKXiTMav/s640/P1080580.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr align="justify"><td class="tr-caption">Tämän aamun aamupalaa. Puuroa, avokadoa ja mukillinen keitettyä vettä. Yleensä puuroannos on suurempi, mutta olin tänä aamuna yksin kotona ja tein liedellä keitetyn puuron sijasta mikroversion laittamalla kulhoon summamutikassa hiutaleita ja nestettä. Lisäksi koska eilisilta sisälsi hyvän seuran lisäksi sipsejä, patonkia ja kuohuviiniä, en herännyt tänään kovin nälkäisenä.</td></tr>
</tbody></table>
</div>
Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-17155089990687657252015-10-24T19:11:00.000+03:002015-10-25T16:41:11.918+02:00Aneemista asiaa: raudanpuutosanemia + rauta ravinnossa ja ravintolisänä<div style="text-align: justify;">
Anemia tarkoittaa viitearvoja alhaisempaa hemoglobiinia. Raudan puutos yleensä aiheuttaa alhaisen hemoglobiinin ja siten anemian, mutta kaikki anemiat eivät johdu raudan puutteesta. Pelkkä hemoglobiinin mittaus ei siten riitä kertomaan raudan puutteesta, vaan siihen tarvitaan varastoraudan (ferritiini) mittaus. Anemia ei ole lopullinen diagnoosi, vaan oire, jonka syy tulee selvittää. Lisärautaa ei tulisi alkaa popsia purkista ilman verikokeita eikä myöskään miettimättä ollenkaan, mistä mahdollinen todettu alhainen hemoglobiini voi johtua. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tässä tekstissä keskityn anemioista nimenomaan raudanpuutosanemiaan. Omaa erikoisosaamistani on enemmänkin se, mitä rautavalmisteen käytössä tulee ottaa huomioon, mutta haluan tuoda esiin myös raudanpuutosanemian taustan ja syiden selvittelyn tärkeyden, sillä <b>lisärautaa tulisi käytännössä käyttää vain terveydenhuollon ammattilaisen (lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja) suosituksesta </b>eli käytännössä verikokeiden tulosten perusteella. Raudan popsiminen ilman tietoa omista veriarvoista ei ole tarkoituksenmukaista ja voi olla pitemmän päälle jopa haitallista. Jos esittäisin tässä tekstissä seikkaperäisesti pelkästään sen, miten rautaa otetaan,
muodostuisi helposti kuva, että rautaa voi ja suorastaan pitää ahtaa
kitaan ravintolisänä mielin määrin. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Raudanpuutosanemian mahdollisia syitä </b></div>
<ul style="text-align: justify;">
<li><b>Raudan menetys verenvuodon vuoksi</b> (runsaat kuukautiset, verenvuoto mahassa tai suolistossa, peräpukamat). Esimerkiksi tulehduskipulääkkeiden (mm. ibuprofeeni, ketoprofeeni, asetyylisalisyylihappo) runsas käyttö saattaa aiheuttaa verenvuotoa maha-suolikanavassa. Lääkäri tekee arvion tähystyksen ym. jatkotoimenpiteiden tarpeellisuudesta.</li>
<li><b>Yksipuolinen ravinto.</b> Kasvisruokavaliota noudattavan tulee kiinnittää huomiota, että ruokavaliossa on riittävästi rautaa sisältäviä tuotteita. Kahvi, tee, maito ja viljat puolestaan heikentävät raudan imeytymistä. Jos rauta-arvojen kanssa ei ole ongelmia, ei kuitenkaan kannata alkaa suotta rajoittamaan näiden tuotteiden, saati sitten kasvisten, käyttöä.</li>
<li><b>Heikentynyt raudan imeytyminen</b> esimerkiksi keliakan ja muiden suolistosairauksien vuoksi.</li>
<li><b>Raskaus.</b> Raskaudessa veren tilavuus kasvaa enemmän kuin punasolujen määrä aiheuttaen veren laimenemisen. Kun elimistö alkaa tuottaa lisää punasoluja, tarvitaan usein lisää myös rautaa, joskin veriarvot korjaantuvat yleensä itsestäänkin synnytyksen jälkeen. Neuvolassa tehdään arvio lisäraudan tarpeesta.</li>
</ul>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqfH-JMdsytBGJ5vNwc_hRhayyJRGyS5g0HN9cbFHE7KTUBXZy_dIs8O017S0cZMEGiuDbpd_J__BlV9SkIhbzxzaHMv3zXE5UhTKpA0R1UMGtX2UNTwcPU1V8Pqpm2ajVgDrRpGDZebD0/s1600/P1080506.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqfH-JMdsytBGJ5vNwc_hRhayyJRGyS5g0HN9cbFHE7KTUBXZy_dIs8O017S0cZMEGiuDbpd_J__BlV9SkIhbzxzaHMv3zXE5UhTKpA0R1UMGtX2UNTwcPU1V8Pqpm2ajVgDrRpGDZebD0/s640/P1080506.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Raudanpuutosanemia voi oireilla ainakin seuraavasti (tai sitten olla oireilematta): </b></div>
<ul style="text-align: justify;">
<li>väsymys</li>
<li>hengästyminen pienessäkin rasituksessa</li>
<li>kalpeus</li>
<li>kohonnut syke</li>
<li>haavaumat suupielissä</li>
<li>korvien humina</li>
<li>levottomat jalat -tyyppinen oire, jalkojen kihelmöinti</li>
</ul>
<div style="text-align: justify;">
Edellä lueteltujen oireiden kokeminen voi kieliä anemiasta – tai sitten ei. Oireet voivat selittyä muillakin tekijöillä, kun taas erityisesti hitaasti kehittynyt ja lievä raudanpuutosanemia voi olla täysin oireetonkin.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Jos raudanpuutosanemian todetaan aiheutuneen yksipuolisesta ruokavaliosta, on ensisijaista alkaa syödä terveellisesti, monipuolisesti ja riittävästi. Ravitsemussuosituksista voi katsoa vinkkiä ruokavalion koostamiseen. Lisäksi Finelin nettisivuilta voi halutessaan vilkaista listausta <a href="http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2160&fuclass=all&specdiet=none&items=50&from=top&portion=100g&lang=fi">eniten rautaa sisältävistä raaka-aineista ja elintarvikkeista</a>. Ei kuitenkaan kannata antaa listaukselle liikaa painoarvoa. Jos ruokavalio on ollut pidemmän aikaa yksipuolinen, muistakin kivennäis- ja hivenaineista kuin raudasta sekä vitamiineista on hyvin todennäköisesti vajetta. Silloin on paras keskittyä koostamaan monipuolinen, kokonaisvaltaisesti terveellinen ruokavalio.<br />
<br />
<b>Millaisia rautavalmisteita on?</b><br />
<br />
Osa rautavalmisteista<b> </b>on
itsehoitolääkkeitä, osa ravintolisiä. Karkeasti ottaen lääkkeiksi on
rekisteröity runsaasti rautaa sisältävät valmisteet, kun taas
lääkkeettömissä ravintolisissä on vähemmän rautaa. Tällaisia lääkkeettömiä rautalisiä voi periaatteessa käyttää myös ilman terveydenhuollon ammattilaisen ohjetta, jos haluaa täydentää ravintoaan pienellä määrällä lisärautaa. Yleisesti ottaen suositellaan kuitenkin aina verikokeita.<br />
<ul>
<li><b>Nieltävä kaksiarvoista rautaa sisältävä tabletti/kapseli</b> on yleensä hyvä ja toimiva vaihtoehto. Osa ihmisistä saa kuitenkin kaksiarvoisista rautatableteista haittavaikutuksena erilaisia vatsaoireita: ummetusta, joskus myös ripulia, närästystä, pahoinvointia, jopa oksentelua, tummia ulosteita. Rautalääkityksen aiheuttama ulosteen tummuus on tosin tavallista ja vaaratonta.</li>
<li><b>Kolmiarvoinen rauta. </b>Vaihtoehto herkkävatsaiselle. Saatavilla
tabletteina ja suun kautta otettevina tippoina. Tipat sopivat
erityisesti pienille lapsille. (Huom. lapsille tulee antaa lisärautaa
vain ja ainoastaan lääkärin ohjeesta! Rautaa sisältävien monivitamiinien
antaminen lapselle on sen sijaan ok ilman lääkärin ohjetta).</li>
<li><b>Toiset sanovat hyötyneensä rautaa sisältävistä "rautamehuista". </b>Näissä
rautamehuissa on vähemmän rautaa kuin rautatableteissa/kapseleissa,
mikä tekee rautamehuista paremmin siedettyjä niillä, joiden vatsa ei
kestä rautatabletteja/kapseleita. Rautamehuissa on myös vitamiineja,
joista lähinnä C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä. Niinpä vaikka
mehuissa on rautaa vähemmän kuin tableteissa/kapseleissa, mehuissa oleva
rautamäärä mahdollisesti kuitenkin imeytyy hyvin. Tulee
huomioida, että rautamehut voivat tummentaa hampaita. En itse suosittele näitä ensimmäisenä raudanpuutoksen korjaamiseen, mutta siinä tapauksessa että muut valmisteet eivät sovi tai nosta hemoglobiinia ollenkaan monen kuukauden käytöstä huolimatta, rautamehut voivat olla kokeilemisen arvoinen vaihtoehto.</li>
<li><b>Rautaa sisältävät monivitamiinit.</b> Etenkin raskaus- ja
imetysvitamiineissa (sekä joissain lasten vitamiineissa) on usein pieni
määrä rautaa. Nämä eivät yksinään sovi raudanpuutosanemian
korjaamiseen. Ensinnäkin raudan määrä on pieni, minkä lisäksi
monivitamiinien usein sisältämät magnesium ja sinkki haittaavat raudan
imeytymistä. Joskus olen törmännyt jopa monivitamiiniin, johon on
laitettu sekä kalsiumia että rautaa, jotka ovat aika lailla toisensa
poissulkevia imeytymistä ajatellen. Rautaa sisältäviä monivitamiineja
voi halutessaan syödä huoletta ilman verikokeiden ottamista, koska monivitamiineiden rautapitoisuudet ovat pieniä.</li>
</ul>
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2s2Y2te21Y3LfQ-3gMUQJtFTqy2bbkj0jTwVuL6HSRM8hY9P5DFhYWlY_oQ7UBf4u1_opXmRnMuVAarUP3pVibeJJWpXB-pvJ0pcjSnrKNltzZzvXsy9L0IMQiPXNVvKwCJ6l8GyYeDR-/s1600/P1080516.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2s2Y2te21Y3LfQ-3gMUQJtFTqy2bbkj0jTwVuL6HSRM8hY9P5DFhYWlY_oQ7UBf4u1_opXmRnMuVAarUP3pVibeJJWpXB-pvJ0pcjSnrKNltzZzvXsy9L0IMQiPXNVvKwCJ6l8GyYeDR-/s640/P1080516.JPG" width="640" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
<b>Miten rautalisä tulee ottaa?</b><br />
<ul>
<li>Ensisijaisesti: terveydenhuollon henkilöstön ohjeen mukaan. :)</li>
<li>Ohjeistuksen terveydenhuollon puolelta ollessa nolla, pakkauksen ohjeen mukaan. </li>
</ul>
<br />
<b>Mitä minä terveydenhuollon ammattilaisena neuvon rautalisän käytöstä:</b><br />
<br />
<b>Rautatabletti/kapseli, kaksiarvoinen rauta Fe++ </b>(lääkkeeksi rekisteröityjen rautatablettien/kapselien kauppanimet Suomessa Obsidan<span class="st">®</span>, Retafer<span class="st">®</span>, Spartofer<span class="st">®, ja lisäksi on olemassa vastaavantapaisia ravintolisiksi luokitelvia rautavalmisteita, joiden rautapitoisuus pienempi</span>.): <br />
<ul>
<li>Tyhjään mahaan, ainakin puoli tuntia ennen ateriaa. Rauta aamulla
heti herättyä tyhjään mahaan ja aamupala vasta myöhemmin on oikein hyvä
esimerkki onnistuneesta toteutuksesta. Jos ottaa raudan vasta myöhemmin
päivällä, tulisi ruokailusta olla kulunut ainakin kaksi tuntia ja
pidempäänkin, jos on syönyt raskaan aterian. </li>
<li>Veden tai mehun kanssa. Mehu ei kuitenkaan saa sisältää lisättyä kalsiumia tai muita kivennäisaineita (magnesium, sinkki). C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä.</li>
<li>Ei yhtä aikaa kalsiumia, magnesiumia tai sinkkiä sisältävien ravintolisien kanssa. Monivitamiini, jossa on pieni annos magnesiumia tai sinkkiä, ei välttämättä ole täysin katastrofiyhdistelmä raudan kanssa (joskaan ei suositeltavakaan), mutta kalkkitabletti on. </li>
<li>Ei yhtä aikaa tiettyjen lääkkeiden kanssa! Yleisimpiä näistä
tietyistä lääkkeistä ovat tietyt antibiootit, kilpirauhaslääkkeet (tyroksiini!), osteoporoosilääkkeet ja Parkinsonin taudin
lääkkeet. Omien lääkkeiden yhteensopivuus rautalääkityksen kanssa tulee varmistaa apteekista tai lääkäriltä.</li>
</ul>
<b>Kolmiarvoinen rauta Fe+++</b> (Suomessa tällä hetkellä yksi lääkkeksi rekisteröity tuote Maltofer<span class="st">®, saatavilla purutabletit ja suun kautta otettavat tipat, lisäksi joitakin ravintolisiksi luokiteltavia valmisteita.)</span><br />
<ul>
<li><span class="st">Aterian</span><span class="st"> </span><span class="st">yhteydessä</span><span class="st"> tai sen jälkeen. Kolmiarvoisen raudan kanssa ei tarvitse varoa kalsiumia tai muita kivennäisaineita eikä lääkkeitä.</span></li>
<li><span class="st"> </span><span class="st">Tipat voi</span><span class="st"> sekoittaa ruokaan tai juomaan. </span></li>
</ul>
<b><span class="st">Rautamehut </span></b><span class="st">(</span><span class="st">ainakin seuraavanlaisia kauppanimiä olemassa: Hubner Iron Vital F, Ramavit, Salus Floravital, Blueiron)</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<ul>
<li>Tämä on kirjava joukko ravintolisiksi luokiteltavia tuotteita, joista on hankala antaa yksiselitteistä ohjetta. Pullon ohjeiden mukaan tulisi käyttää näitä. Kaksiarvoista rautaa sisältävien valmisteiden kohdalla tulee huomioida yhteisvaikutukset lääkkeiden ja muiden kivennäisaineiden kanssa (ks. ylempänä kohta "Rautatabletti, kaksiarvoinen rauta Fe++").</li>
</ul>
<ul>
</ul>
<br />
Rauta-arvot eivät ala nousta yhdestä tai muutamasta
rautalisän ottokerrasta. Usein kuluu kuukausia, että lisäraudan
ottaminen näkyy veriarvoissa. Ainoastaan hyvin vaikea anemia alkaa
helpottua jo lyhyessä ajassa. Tulee myös huomioida, että raudanpuutosanemiassa elimistön rautavarastot ovat aivan tyhjät, joten kun hemoglobiini on saatu nousemaan, rautaa kannattaa ottaa vielä jonkin aikaa rautavarastojen täyttämiseksi. Kontrolliverikokeet ovatkin tärkeitä, ja terveydenhuollon henkilöt neuvovat niiden perusteella rautakuurin kestoon liittyvistä asioista.</div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
<br />
<i><span style="font-size: small;">Lähteitä</span></i><br />
<i><span style="font-size: small;">Duodecim-lääketietokanta.
Haettu internetistä 7.10.2015. www.terveysportti.fi</span></i>
</div>
<div style="text-align: justify;">
<i><span style="font-size: small;">SFINX-PHARAO-tietokanta. Haettu internetistä 7.10.2015. www.terveysportti.fi</span></i><br />
<i><span style="font-size: small;">Nousiainen T: Raudanpuuteanemia. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 22.5.2013. www.terveysportti.fi </span></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
</div>
<ul style="text-align: justify;">
</ul>
Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-42839692248789735352015-10-18T17:21:00.000+03:002015-10-18T17:21:55.222+03:00Muutama arkikuva viikon varrelta<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhU7dBm5D_97Hnicqe7oUKtKJHJN8BJWknDKEiXcPcpPjSmM51WvtgfsszTC-l7nXR6T3JHayXu3vak_Eqde1XmXvbVX5VENPIWAtMQF_jsg6WvtQ2N464pEltonLwclVlgw-8-Zb4fSnfx/s1600/P1080542.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhU7dBm5D_97Hnicqe7oUKtKJHJN8BJWknDKEiXcPcpPjSmM51WvtgfsszTC-l7nXR6T3JHayXu3vak_Eqde1XmXvbVX5VENPIWAtMQF_jsg6WvtQ2N464pEltonLwclVlgw-8-Zb4fSnfx/s640/P1080542.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr align="justify"><td class="tr-caption">Käväisin Pohjois-Karjalassa pienellä työkeikalla. Rautavaara ei tosin taida kuulua Pohjois-Karjalaan, mutta satuin pitämään ompputauon kyseisessä paikassa. Ajattelin Rautavaara-opastuksen olevan omenankaraa esteettisempi kuvaamisen kohde.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjg6B1uzNkc5r9SJ06bZtNnNXPfnI4zw1D9vSM9rAdPHlSSDkVyM0tg8sxjpWfSfLTd02vGGmWO7n37wFzNa4mJd6f8h6oXGxeq-YrNMbeHnjQTfvr1zQimkh56Hk7NluBmV5hk77slQSws/s1600/P1080539.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjg6B1uzNkc5r9SJ06bZtNnNXPfnI4zw1D9vSM9rAdPHlSSDkVyM0tg8sxjpWfSfLTd02vGGmWO7n37wFzNa4mJd6f8h6oXGxeq-YrNMbeHnjQTfvr1zQimkh56Hk7NluBmV5hk77slQSws/s640/P1080539.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr align="justify"><td class="tr-caption">Reissupäivällinen: sekalaisia raaka-aineita sisältävä valmissalaatti. Makujen yhdistelmä oli juuri sellainen kuin suolakurkun ja mandariinin yhdistelmän voi kuvitella olevan.</td></tr>
</tbody></table>
<br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiADdzT9LPltCWAqfbmBmsSEpaG98JZa8vV17PGp7m3VXmMgNDf0Jm6Q9XfDS67hOT_fUyELTKTA7T_Htm11IXyV86hU7UZ_fMlk1FlRCBnKHbvpUczHRxk1c8ecdMIlXwgTjGKzRi_py2Q/s1600/P1080545.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiADdzT9LPltCWAqfbmBmsSEpaG98JZa8vV17PGp7m3VXmMgNDf0Jm6Q9XfDS67hOT_fUyELTKTA7T_Htm11IXyV86hU7UZ_fMlk1FlRCBnKHbvpUczHRxk1c8ecdMIlXwgTjGKzRi_py2Q/s640/P1080545.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr align="justify"><td class="tr-caption">Gradun tekemisen glamouria: ikioma kovakantinen labrapäiväkirja. Ei ole yhtään ikävä ruutupaperivihkoja.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXTAQeHm6fa7i_P354svKCQVkAdxK3_00rXdI_syOvDqnpMPIFPWIKuWTXgABVBvCRVNex8e4sOEcOAB6YKeBHG96CclxGWBYjGfnQ3466T5MF2bEeG6NDaPGMOxlfYHFppW8QjoXoEoZY/s1600/P1080550.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXTAQeHm6fa7i_P354svKCQVkAdxK3_00rXdI_syOvDqnpMPIFPWIKuWTXgABVBvCRVNex8e4sOEcOAB6YKeBHG96CclxGWBYjGfnQ3466T5MF2bEeG6NDaPGMOxlfYHFppW8QjoXoEoZY/s640/P1080550.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr align="justify"><td class="tr-caption">Perjantai-illan juoksulenkin varrelta. Olisi varmasti viikon varrelta kertynyt enemmänkin ja kenties jopa kiinnostavampiakin kuvia, mutta ihan aina ja kaikkialla ei tule kuljetettua kameraa. En yleensä kuljeta kameraa lenkeilläkään, tällä kertaa keksin napata sen matkaan, kun oli tarkoituksena ottaa lenkki hyvin iisisti kylkilihasongelmien jälkeen. Ai niin, mulla ei siis ole älypuhelinta vaan erillinen kamera. Eikä tosiaan mikään hieno kamera, vaan ihan sellainen perus digipokkari. Jos omistaisin älypuhelimen, ottaisin tähän viidenneksi kuvaksi kuvan kamerastani.</td></tr>
</tbody></table>
Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-26848314208423392102015-10-08T11:09:00.000+03:002015-10-08T11:09:21.315+03:00Kaikkea voi sattua: erikoinen juoksuvamma<div style="text-align: justify;">
Eilen illalla kellon ollessa jo melko paljon päätin heittää vielä lyhyen iltalenkin. Tuumasin, että sama juosta vaihteeksi vähän omaa mukavuusvauhtia nopeampaa, kerta tarkoituksena on taittaa matkaa vain sellaiset kolme kilometriä. Niinpä hölkkäiltyäni hetken lämmittelyksi aloin kiihdyttää kohti kovempaa vauhtia, mutta tavoiteltuun kovempaan vauhtiin en koskaan kunnolla päässyt. Koin nimittäin jotain, mitä en ollut ikinä ennen kokenut: epämiellyttävä pistos rinnassa harasi juoksemista vastaan. Katsoin viisaammaksi hiljentää kävelyksi, etenkin kun kipu tuntui huolestuttavasti nimenomaan sydämen puolella rintakehää. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kuulostelin oloani. Tunsinko hengenahdistusta tai huimausta, olinko kylmänhikinen? No en. Tunsin oloni ihan normaaliksi. Käveltyäni hetken vaihdoin rauhalliseen hölkkään, tunnustellen lisää. Rauhallisesti hengittäen pistos ei tuntunut kovin voimakkaasti, vähän kyllä, mutta kokeillessa kovempaa vauhtia kipu vahvistui. Yhdistin sen erityisesti uloshengittämiseen. Kävelin ja hölkkäilin lenkin loppuun.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kotona odottelin kivun menevän ohi, mutta näin ei tapahtunut, vaan uloshengitys ja esimerkiksi nauraminen ja niistäminen kivistivät vasemmalta puolelta rintakehää vielä parin tunnin jälkeenkin. En epäillyt vaivan olevan mitään vakavaa muiden oireiden puuttumisen vuoksi, mutta koska olen itse lääkealan enkä diagnostiikan ammattilainen, oli paras pirauttaa ihan varmuuden vuoksi päivystysneuvontaan. Päivystyshoitajan kanssa keskustelu johti todennäköiseen diagnoosin: tulehdus tai revähdys kylkivälilihaksessa. Sain kehotuksen ottaa kipulääkettä ja tarkkailla tilannetta.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbOaVnJa9DK-tkEtmCrpmbCQAF1aOOMMnU_mxH_eekndNYfsjDMC0eg7KoP7OYohxb8c5JhmK5_Z7DNWKDd2RZjq390_W6eKrIsSV0nwpWo1YvpkUermi_EG-_yqTN7x6Q2aO66Smt2-jz/s1600/P1080534.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbOaVnJa9DK-tkEtmCrpmbCQAF1aOOMMnU_mxH_eekndNYfsjDMC0eg7KoP7OYohxb8c5JhmK5_Z7DNWKDd2RZjq390_W6eKrIsSV0nwpWo1YvpkUermi_EG-_yqTN7x6Q2aO66Smt2-jz/s640/P1080534.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr align="left"><td class="tr-caption">Mikään antipyreettisiä analgeetteja valmistava/markkinoiva taho ei tee kanssani kaupallista yhteistyötä.</td><td class="tr-caption"><br /></td><td class="tr-caption"> </td><td class="tr-caption"> </td><td class="tr-caption"> </td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jälkikäteen nauratti (tai nauratti ainakin kunnes kunneskylkivälilihas ilmoitti olemassaolostaan) puhelinkeskustelun sisältö tiivistettynä: toinen valittaa pistävää kipua vasemmalla puolella rintaa ja toinen käskee ottaa siihen kipulääkettä. Tiivistelmä ei ole kuitenkaan tässä tapauksessa ihan koko totuus, eikä tuollaista suositusta ei voi tietenkään antaa kenelläkään ilman huolellista tilanteen kartoitusta.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Hengissä ollaan, ja voi sanoa, että vähällä selvisin, mutta kylkivälilihasvaivat voivat kuulemma kestää parikin viikkoa. Siispä pitää jatkaa nyt hetken aikaa eteenpäin turhaa rasitusta välttäen ja popsien kipulääkettä tarvittaessa.</div>
Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-8651576093210633182015-09-25T12:29:00.000+03:002015-10-02T08:46:26.178+03:00Kehon vai aivojen jumpan ehdoilla?<div style="text-align: justify;">
Viime aikoina olen neulonut vähän. Ennen neuloin paljon, mutta vielä määrääkin suurempi muutos on tapahtunut neulomiseni laadussa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ennen neuloin luovasti. Kun en neulonut, kulutin aikani suunnittelemalla itse jos jonkinlaisia erilaisia neulepintoja ja -kuvioita paperille. Suhtauduin neulomiseen intohimoisesti ja inspiroiduin kaikesta, mitä näin. Kuvasin neuleitani hakien kuviin oikeaa fiilistä, ympäristöä ja kuvakulmaa. Parasta neulomisessa oli luovuus ja rajattomuus, tunne, että pystyin saamaan aikaan mitä mielikuvitukseni ikinä keksi tuottaa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Nykyisin neulominen on minulle vain satunnainen ajanviettotapa. Liikunta on tullut neulomisen tilalle.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Onko minusta tullut <a href="http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/nakokulma-%C3%A4lyllinen-laiskuus-lapaisi-yhteiskunnan/1959040">älyllisesti laiska</a>?</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuDawZrAWNPxsE5rkUtA7oaY5AQ9QWt2OVe1-a0-9AfzLRJENoHO7Oh82W3DY_1QrkXzT9H_zcpd_P7fnfweDIxPs7ugy4IAXLn9MuXIj2CZ1nT1SVtH0ceWYAzpBHyd6d7MvsU3qwafkU/s1600/P1080525.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuDawZrAWNPxsE5rkUtA7oaY5AQ9QWt2OVe1-a0-9AfzLRJENoHO7Oh82W3DY_1QrkXzT9H_zcpd_P7fnfweDIxPs7ugy4IAXLn9MuXIj2CZ1nT1SVtH0ceWYAzpBHyd6d7MvsU3qwafkU/s640/P1080525.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr align="justify"><td class="tr-caption">Tämänvuotisia neulomuksia, joiden tekemiseen en ole tarvinnut ajattelua. Saattaa olla havaittavissa, että myöskään kuvan räpsäisyyn ei ole uhrattu ajatustyötä ihan kohtuuttomasti.</td><td class="tr-caption"></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div style="text-align: justify;">
On hyödyllistä harrastaa liikuntaa. Hyvä fyysinen kunto auttaa ehkäisemään sairauksia ja pysymään toimintakykyisenä. Lisäksi liikunnan tuoman hyvän olon vaikutukset psyykkiseen terveyteen ovat vähintään yhtä tärkeä syy liikkua.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
On myös hyödyllistä käyttää aivoja ajatustyöhön, suunnitteluun ja ongelmanratkaisuun, jota esimerkiksi neulesuunnittelu ja luova neulominen ovat parhaimmillaan. Aivojakin pitää jumpata, että ne pysyvät toimintakykyisinä. Monipuolinen kuormitus on tietenkin parasta, kuten muunkin kropan liikuttamisen kohdalla: välillä kestävyystreeniä, välillä punttien nostelua. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Siispä välillä kirjoneuletta, välillä maailmanpolitiikkaa.</div>
Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-42356632035502280892015-09-11T21:43:00.001+03:002015-10-02T08:47:09.789+03:00Polkujuoksut summa summarum<div style="text-align: justify;">
Monotonista höpöttää pelkästään omista juoksukisakokemuksista postaus toisensa perään, mutta suotakoon se minulle anteeksi, sillä seuraava juoksutapahtuma, johon tulen luultavasti ottamaan osaa, on vasta ensi keväänä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tämän pidemmittä puheitta, Kuopio Trail Cup -polkujuoksutapahtuma sujui meikäläisen osalta seuraavasti: </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Osa 1</b>, <b>Päiväranta</b>: 6,4 km ja 46.18 </div>
<ul style="text-align: justify;">
<li>Vaihdoin lenkkivaatteet kahvitauolla ja ajoin kisapaikalle suoraan kesätöistä. Lämmittely jäi ehkä lyhyeksi, mutta sen verran korkealla kävi elohopea tuona päivänä, että ei varmaankaan lämmön puutteesta jäänyt omassa suorituksessa mikään kiinni. Maasto oli mäkistä, joten oma kunto oli varmasti suurin rajoittava tekijä.</li>
</ul>
<div style="text-align: justify;">
<b><br /></b>
<b>Osa 2</b>, <b>Neulamäki</b>: 5,3 km ja 36.50 </div>
<ul style="text-align: justify;">
<li>Tämä meni mielestäni ihan kivasti. Vähän maha kramppasi yhdessä kohtaa, mutta sain melko äkkiä uudestaan kiinni sen porukan, jossa juoksin ennen mahakramppia. Kaartaessa urheilukentälle viimeiselle noin 300 metrille näin edessäni useiden kymmenien metrien päässä juoksijan, josta en aluksi ajatellut edes yrittää ohi. Noin 150 metrin kohdalla tämän juoksija sai kuitenkin kannustusta jo maaliin päässeeltä juoksijalta: "Jaksaa jaksaa, takaa tullaan!" Minua hymyilytti, ja ajattelin, että kun nyt noin on asia ilmaistu, niin pitää kai sitten yrittää tarjota vähän kirivastusta. Kiristin tahtia, saavutin juoksijaa vähä vähältä ja puristin ohi parikymmentä metriä ennen maalia. En saa mitään muiden voittamisesta, pelkästään itseni voittamisesta, mutta tuntui mukavalta pystyä haastamaan omat väsyneet jalat nopeampaan askellukseen vielä loppumetreillä.</li>
</ul>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Osa 3</b>,<b> Puijo</b>: 5,4 km ja 35.44</div>
<ul style="text-align: justify;">
<li>Epäröin vielä tunti ennen starttia, lähteäkö vaiko eikö lähteä. Päätä särki, vaikka olin jo ottanut parasetamolia, lihakset tuntuivat olevan vähän jumissa ja puolimaratoniin oli vain muutama päiviä. Päätin kuitenkin lähteä matkaan, vaikka sitten ihan lenkkimielessä. Niinpä en juossut mitenkään veren maku suussa ja kävelin suurimman osan ylämäistä ihan suosiolla, mutta suhteellisen hyvää tahtia omaan tasooni nähden pidin kuitenkin. Matkan aikana ei särkenyt päätä, mutta sen jälkeen kyllä särki kahta kauheammin. Onneksi oli mies vastassa maalissa, ja sain levätä kotimatkan autokyydissä. Kotona sitten ibuprofeeni, juominen ja lepo taltuttivat säryn.</li>
</ul>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Osa 4, Vuorela</b>: DNS</div>
<ul style="text-align: justify;">
<li>Arvoin jälleen pitkään, lähteäkö vaiko eikö lähteä viivalle, ja tällä kertaa päädyin jättämään metsäseikkailun väliin. Jalat tuntuivat olevan vielä jonkin verran jumissa puolimaratonista. Reitti kuului myös kuului olevan hyvin nopea sisältäen 2 km asvalttiosuutta, joten ajattelin, että parempi kun en lähde rääkkäämään jumissa olevaa lihaksistoa enkä etenkään paljon temppuillutta lonkkaa kovalla alustalla. Olin tyytyväinen päätökseeni erityisesti illemmalla saadessani seuraksi kurkkukivun ja alkavan flunssan. Nyt parantelen flunssaa ja odottelen, että pääsen rakentamaan parempaa kuntoa ensi vuoden polkujuoksuihin.</li>
</ul>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvgqYiPvDGqBQJvfrPNwwyTMJVBsBTzNlbmfFlw57Tz9lCEJP7YJKMzHAhZMfa3mNcuy0I9l2K83MOx5TrXYXpoht8jt9ctRnFAot9GAbrYK2ob6FILueHjT2NFzokxXYm2bVEQ0PIr4LJ/s1600/8144915313_bfb6b471e8_o.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvgqYiPvDGqBQJvfrPNwwyTMJVBsBTzNlbmfFlw57Tz9lCEJP7YJKMzHAhZMfa3mNcuy0I9l2K83MOx5TrXYXpoht8jt9ctRnFAot9GAbrYK2ob6FILueHjT2NFzokxXYm2bVEQ0PIr4LJ/s640/8144915313_bfb6b471e8_o.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr align="left"><td class="tr-caption">Random kuvatus kameran uumenista.</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Polkujuoksun aikoja ei oikein voi verrata tavalliseen juoksuun, maastonmuodot ja alusta kun hidastavat aika tavalla. Hyvästä kuntoilusta poluilla rymyäminen kyllä kävi ja hauskaakin oli! Kuopio Trail Cup oli mielestäni oikein mallikkaasti järjestetty ja mukava tapahtuma.</div>
<ul>
</ul>
Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-84141859202762980172015-09-09T10:48:00.002+03:002015-11-04T16:24:22.742+02:00Kuopiomaraton 5.9.2015 (puolikas)<div style="text-align: justify;">
Heräsin ennen seitsemää keittämään kaurapuuroa. Puuronsyönnin lisäksi aamu kului juoden vettä, venytellen, verrytellen ja liimaillen jalkoihin rakkolaastareita. Lähtö oli muutaman kilometrin päästä asuinpaikastani, ja koska olin hakenut numerolapun jo edellisenä päivänä, päätin jo etukäteen, että lähden pyöräilemään kisapaikalle noin puolta tuntia ennen lähtöä. Samalla sain kevyen lämmittelyn: en halunnut rasittaa lonkkaani juoksuaskelilla jo ennen varsinaista juoksua. Tiesin sen kipeytyvän kuitenkin matkan aikana.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Säätiedotus oli luvannut tuulta ja sadetta. Minä olin sonnustautunut pitkiin trikoisiin, toppiin ja takkiin. <i>Virhe!</i> Katselin jo lähdössä huolestuneena ympärilleni: lähes kaikilla muilla oli lyhythihaiset tai hihattomat paidat. En ehtinyt enää muuttaa omaa vaatetustani, tai olisin, mutta sitten olisin missannut lähdön. En tosin tiedä, miten paljon siinä olisi hävinnyt, lähdössä kun kuitenkin oli ruuhka ja jänikset karkasivat joka tapauksessa tavoittamattomiin, jopa 2.15-jänikset. Mietin ensimmäisten kilometrien aikana, juoksenko liian hiljaa. Viiden kilometrin kohdalla vierelläni juokseva vastasi äänettömiin epäilyihini katsomalla ranteessaan olevaa kelloa ja toteamalla ääneen: "Viisi kilometriä, puoli tuntia." No hupsista. Ehkä sittenkin etenin omaan tasooni nähden aika kovaakin kyytiä. Liiankin kovaa. Aloin vakavasti harkita oman ranteeseen kiinnitettävän kellomaisen härvelin hankkimista.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jo kuudessa kilometrissä lonkkaan alkoi muodostua pieniä tuntemuksia, mistä huolestuin. Aloin aavistaa, että matkasta voisi pahimmillaan tulla melkoinen tuskien taival, joka on viisaampaa keskeyttää. Pian näiden ajatusten jälkeen kuitenkin saavutin 2.15-jänikset, ja noin kymmeneen kilometriin juoksu sujui melko mukavasti. Kahdentoista kilometrin kohdalla sitten iskivät mahakrampit lujaa. Olinko juonut liian vähän? Toisaalta tuntui kuin mahan sisältö olisi hölskynyt, enkä uskaltanut juoda kuin suullisen kullakin juomapisteellä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tiesin juoksevani loppukilometrejä hitaammin kuin alkukilometrejä. Tajusin tämän paitsi omista tuntemuksista myös siitä, että juoksijoita lappasi ohi enemmän mitä itse ohittelin edessä näkyviä selkiä. Kahdeksassatoista kilometrissä meno alkoi tuntua aika epämukavalta, mutta olin iloinen, että lonkkatuntemus ei ollut pahentunut siitä kuuden kilometrin tilanteesta matkan aikana. Luovutin välillä ylämäissä vaihtamalla juosten etenemisen kävelyyn. Kyltin "500 m maaliin" kohdalla nauratti ja hävetti: ihmiset kannustivat, ja minä en jaksanut juosta vaan kävelin pienetkin mäennyppylät. Joten kuten sain juostua viimeiset 500 m, pyyhältäen enemmän tai vähemmän vauhdikkaasti 2.15-jänisten ohi.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Nettoaikani tämän vuoden puolikkaalla oli 2.13.24.</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPx0nTyvMviNgeuVXv3Hyk4ls8w-154FZ6KuTLZG0Pcmvqvquozi0s_w_Itv7_oE0pCIivKpAdcwbaz1NEzOI2NhMvAWSFGZS9a7kJBT8cmkeeddxzAK-vZ7oa6GSPzJYfP-SziOkRcTI8/s1600/P1080504.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPx0nTyvMviNgeuVXv3Hyk4ls8w-154FZ6KuTLZG0Pcmvqvquozi0s_w_Itv7_oE0pCIivKpAdcwbaz1NEzOI2NhMvAWSFGZS9a7kJBT8cmkeeddxzAK-vZ7oa6GSPzJYfP-SziOkRcTI8/s640/P1080504.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr align="left"><td class="tr-caption">Osallistujamitali, mukava muisto.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Olen aikaan tyytyväinen, kaiken jälkeen. Ja tiedän, että tulos ei ole maksimini, vaan pystyn parantamaan vielä reilusti. Se jos mikä antaa motivaatiota tuleville lenkeille.</div>
Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-23606106878256863782015-09-07T16:46:00.002+03:002015-10-27T14:52:23.582+02:00Matkasta puolikkaalle maratonille<div style="text-align: justify;">
Juoksin lauantaina puolimaratonin. Ensin ajattelin yksinkertaisesti lätkäistä tähän aikani ja kertoa, miltä kyseinen juoksu tuntui kuntojuoksijan räpylöin tepastelemana. Toisiin ajatuksiin tulleena aion kuitenkin ensin kertoa hieman matkastani juoksuharrastajaksi.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Lapsena olin liikunnallinen, kaikki olivat. Toki jo 90-luvulla oli olemassa tietokonepelejä ja muita, mutta ainakin meillä pikkukaupungissa vietettiin kyllä lapsena huomattavasti enemmän aikaa pelaten pihapelejä ja kiipeillen puissa. Pyöräilin lisäksi koulumatkat ja harrastin jopa yleisurheilua ihan seurassa. Kävin harkoissa harkkapäivinä, mutta en ollut niin innostunut, että olisin tehnyt mitään kyseisiä lajeja palvelevaa muina päivinä viikosta, ja varmaan osittain siksi olin yleensä viimeinen seuran kisoissa. En pärjännyt aitajuoksussa, en pikajuoksussa, en pituushypyssä, en kuulantyönnössä, en keihäänheitossa, en kiekonheitossa. Korkeushyppy ja satunnaisesti pitemmän matkan juoksut olivat poikkeus, sillä niissä en ollut ainakaan ihan aina ihan viimeinen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jossain vaiheessa yleensä lopetetaan harrastukset, joissa ei pärjää ja joihin ei ole innostusta vapaa-aikana. Niin minäkin lopetin. Edelleen kuitenkin pyöräilin koulumatkat ja vielä yläasteella tykkäsin koululiikunnasta, lukiossa en sitten enää niinkään. Tuntui, että kaikki muut lukioni liikuntaryhmästä olivat koko ikänsä urheilleita, kovakuntoisia joka lajin taitajia, ja että ohjelmassa oli joka toinen viikko lentopalloa ja joka toinen viikko zumbaa. Yritin siinä sitten joka viikko päättää, kumpaa inhosin enemmän, ja vietin vapaa-aikani liikunnallisten harrastusten sijasta mieluummin neuloen villasukkia.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Neljä vuotta sitten muutin omilleni toiselle paikkakunnalle ja havahduin, että en tosiaan ole kovin hyvässä kunnossa. Kaivoin esiin uutuuttaan hohtavat, vuosia käyttämättöminä olleet lenkkarit, ja aloin tehdä epäsäännöllisesti lyhyitä muutaman kilometrin hölkkälenkkejä. Talvella ja kesäkuumalla en kuitenkaan pukenut lenkkivaatteita päälleni vielä pariin vuoteen, kunnes kaksi vuotta sitten satuin kaupungille yhtä aikaa maratontapahtuman kanssa. Silloin ajattelin, että olisi siistiä olla ensi vuonna itse juoksemassa puolimaratonia. Aloin lenkkeillä ensimmäistä kertaa säännöllisesti. Välillä säännöllisyys oli kaksi lenkkiä viikossa, välillä kolme, välillä yksi ja taisi joskus tulla nollaviikkokin, mutta yhtä kaikki kutsun sitä säännölliseksi.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjduae2xMVYN1_bByNAr7htGH7EC_SPtCKfywogRSIfxQ0A1VgwW9f6XYcOBi55DzgyagqMiJsU4MiAOJlq-faMRE-xzt-FijXtikN1ZJ5v63C_MrC3x76CF5jhXaOwt2yeiQPQxLer98Wd/s1600/P1080500.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjduae2xMVYN1_bByNAr7htGH7EC_SPtCKfywogRSIfxQ0A1VgwW9f6XYcOBi55DzgyagqMiJsU4MiAOJlq-faMRE-xzt-FijXtikN1ZJ5v63C_MrC3x76CF5jhXaOwt2yeiQPQxLer98Wd/s640/P1080500.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr align="left"><td class="tr-caption">Ei-enää-niin-uuttuuttaan-hohtavat-lenkkarit.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Niinpä vuosi sitten juoksin ensimmäisen elämäni pisimmän lenkin puolimaratonin muodossa. Olin pienen flunssan kourissa juuri ennen juoksua ja oikeastaan vähän myös sen aikana, mutta raivasin tieni maaliin nettoajassa 2.15.53. Oikea lonkka kipeytyi juoksun aikana niin, että seuraavina päivinä käveleminenkin oli melko hankalaa. Enpä silti vielä silloin arvannut, miten pitkällinen riesa lonkkavaivasta tulisi, vaan ilmottauduin melkein heti ilmoittautumisen avauduttua jo seuraavan vuoden puolimaratonille.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kuluneen vuoden olen lenkkeillyt melko säännöllisesti. Lonkan tilanne ei ole muuttunut vuoden takaisesta, vaan se kipeytyy aina juostessa pitkään, joten pisimmät lenkkini ovat olleet sellaista kymmentä kilometriä. Erityisesti talvella ja kevättalvella en olisi kyllä juuri pitempään jaksanutkaan juosta. Juokseminen tuntui itse asiassa välillä ihan hirmuisen raskaalta, mistä kertoo ehkä osaltaan toukokuussa juoksemani 10 kilometrin aika 1.06 ja risat – hitaampaa vauhtia kuin viime syksyn puolimaratonilla.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Takkuinen meno herätti tajuamaan, että jotain on vialla, ja päätin mittauttaa ensiksi hemoglobiinin. Kyllä näköjään oppii kroppaansa kuuntelemaan kun vanhaksi elää, sillä yleensä hyvä hemoglobiiniarvoni oli tipahtanut lukemaan 115! <i>(Hemoglobiini- ja rautajutuista voisin tarinoida vaikka kuinka pitkäänmutta jätän aiheen käsittelyn nyt tähän ja jatkan juoksujutuilla.</i>) Niinpä kesän popsin rautaa purkista ja lenkkeilin minkä jaksoin ja ehdin. Kesätyössäkäynti ja pitkät työmatkat verottivat hieman käytettävissä olevaa liikuntaharrastusaikaa, ja pitkillä lenkeillä ilmenevä, ilmeisesti huonosta juoksutekniikasta ja notkoselän aiheuttamasta virheasennosta johtuva lonkkakipu verotti puolestaan lenkkien pituutta.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Lähdinkin lauantaina matkaan epävarmoin fiiliksin. Jaksamiseni oli kyllä parantunut kesän aikana selvästi keväisestä, mutta epäilin silti, pystyisinkö parantamaan viime vuoden aikaani. Vielä suurempi kysymysmerkki oli oikea lonkka. Oikeastaan tiesin, että se kipeytyisi, mutta kysymys kuului, missä vaiheessa se kipeytyisi ja miten pahasti? Selviäisinkö maaliin?</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jatkuu seuraavassa postauksessa.</div>
Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7429996653260705045.post-39258972184738336752015-08-31T19:46:00.004+03:002015-10-02T08:50:14.764+03:00Ensimmäinen rasti<div style="text-align: justify;">
Voi kai sanoa, että olen kaikkea muuta kuin suunnistaja. Edellisen kerran tuli kokeiltua rastien etsimistä noin vuosi sitten kahden lukiokaverin kanssa. Tällöin löysimme rasteista ehkä puolet, vaikka olimme sports trackerin mukaan kulkeneet kaksi kertaa niin pitkän matkan kuin radalla piti olla mittaa. Kartatkin kastuivat vesisateesta, kun emme olleet tajunneet ottaa muovia mukaan. Mutta hauskaa oli! Harvoin tuntee yhtä voimakkaasti tehneensä jotain kuin 8 kilometrin maastojuoksentelusta hengästyneenä, yltä päältä mudassa, kengät puolillaan kuralientä ja ötököiden ja oksankappaleiden miehittämä hiuskuontalo valuttaen lisää vettä läpimärälle tuulitakille.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Seuraava kosketus suunnistukseen tapahtui tänä kesänä, kun kuljin suunnistusmielisen työkaverin kanssa useana päivänä samalla kyydillä töihin. Kun työmatka on 60 km suuntaansa, kesän aikana opin jos jonkinlaista lajin hienouksista, ainakin teoriassa. Päädyinpä osittain kyseisen työkaverin innostamana myös ottamaan osaa polkujuoksusarjasta, joka on nyt puolessa välissä. Polkujuoksu on hauskaa. Saa juoksennella maastossa ilman että tarvitsee osata suunnistaa, ja harhailuksi menee vain, jos haluaa yrittää käydä reitin läpi pelkän kartan perusteella jo ennen kuin se on merkattu maastoon.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3ebz4qeQNPep1pJERsL_tI-OjhVrwkgfG989VmukcVvvNf10qYtNVSp8SPXDsht8Q1KE-_M93UzPdkE1Z-Ac2sOy8CauOLgXDZy_HC4B3HnqBk-ldbOZSK6VqxqJpQJjPE-7SID8wxuQA/s1600/polkujuoksu2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="380" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3ebz4qeQNPep1pJERsL_tI-OjhVrwkgfG989VmukcVvvNf10qYtNVSp8SPXDsht8Q1KE-_M93UzPdkE1Z-Ac2sOy8CauOLgXDZy_HC4B3HnqBk-ldbOZSK6VqxqJpQJjPE-7SID8wxuQA/s640/polkujuoksu2.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr align="left"><td class="tr-caption">Polkujuoksemassa upeissa maisemissa sekä taistelemassa kamalaa vatsakramppia vastaan. (Kuvan on ottanut Kuopio Trail Cupissa juoksijoita kuvannut valokuvaaja.)</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Nyt harhailen myös uudella osa-alueella, nimittäin blogin kirjoittamisella. Rasti numero yksi on nyt leimattu, mutta minne sitten? Olen harhaillut jo tässä tekstissä niin laidasta laitaan, etten tiedä itsekään sanoa. Sen voin luvata, että en tule esittelemään selfieitä, en belfieitä, en ortorektisiä ruokapäiväkirjoja, enkä vinkkejä viiteentoista teholiikeeseen pakaroille, mutta muutoin tietämättä mitä tuleman pitää ei kai auta kuin jatkaa haahuilua kohti tulevia rasteja.</div>
Soijahttp://www.blogger.com/profile/05164838514258359002noreply@blogger.com0